Rekrytointiyritys IMS Talentin toimitusjohtaja Mimma Silvennoisen mukaan takana ovat ajat, jolloin sukupuoli vaikutti asemaan työmarkkinoilla. Päinvastoin: esimerkiksi perhe-elämä saattaa Silvennoisen mukaan näkyä positiivisesti työnhakijan sosiaalisissa taidoissa. Hän uskookin, että tulevaisuudessa naisia nähdään entistä enemmän johtopaikoilla.
Perinteisesti on ajateltu, että naisen tie johtotehtäviin on kivikkoisempi kuin miehen. Johtajien rekrytointiin erikoistuneen IMS Talentin toimitusjohtaja Mimma Silvennoisen mukaan naisten uskottavuusongelmat ja haasteet työelämässä ovat kuitenkin yleistyksiä ja menneen maailman tuulia. Persoona, tausta ja muut tekijät vaikuttavat henkilöstövalinnoissa, ei sukupuoli. Paras henkilö palkattakoon, sukupuolesta viis.
– Naisia valitaan hyvin paljon tänä päivänä toimitusjohtajan tehtäviin. Jos ei puhuta ylimmästä johdosta, niin meillä on jo työelämässä paljon naisia johtavissa asemissa, Silvennoinen huomauttaa. Hän kertoo, että statistiikan mukaan Suomessa esimerkiksi viestintäjohtajista jo 80 prosenttia on naisia.
Ylimmissä asiantuntijapesteissä sukupuolijakauma vaihtelee toimialan mukaan: esimerkiksi ylellisyystuotteiden parissa kohderyhmän tunteva nainen voi olla johtajana miestä mieluisampi valinta. Silvennoinen kertoo, että maailmallakin haetaan johtoportaaseen diversiteettiä: eri sukupuolia, taustoja ja kansallisuuksia.
– Jos on erittäin hyvällä kokemuksella, on näyttöä johtamisen osaamisesta ja on menestynyt aiemmissa tehtävissä, nainen varmasti hyvin mielellään rekrytoidaan johtotehtäviin.
Syitä siihen, miksi naisia ei juuri näy suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa, voi Silvennoisen mukaan olla useitakin. Suomalaiset suuryritykset ovat perinteisesti toimineet raskaan teollisuuden alalla, jolloin johtotehtäviin on noussut esimerkiksi diplomi-insinöörejä. Toisaalta historian taakka näkyy yhä: valintakomiteoiden kokoonpano on aikanaan ollut hyvin miehinen.
Mielikuvat naishakijoiden perheenperustamissuunnitelmia tivaavista työhaastattelijoista ovat Silvennoisen mukaan aikansa eläneitä. Hän kertoo, ettei hakijan yksityiselämää puida edes sisäisissä keskusteluissa rekrytointiprosessin aikana.