"STT:n uutisia" – klassinen kuulutus tullut radiosta jo 90 vuotta

Alkuvuosina uutiset luki kahdesti päivässä Ylen vuorossa oleva kuuluttaja, mutta vuonna 1937 STT:n omat toimittajat alkoivat lukea radiouutisia. Ensimmäinen heistä oli Roland af Hällström, joka myöhemmin niitti mainetta elokuvaohjaajana.

– Vaikka Yle halusi alusta alkaen tehdä omat uutiset, lehdistön omistama STT onnistui lobbaamaan monopolin radiouutisiin, sanoo mediahistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jukka Kortti.

Ensimmäisinä vuosikymmeninään radiouutisilla oli todella suuri rooli tavallisissa kodeissa, arvioi STT:n historiaa tutkinut valtiotieteiden tohtori Risto Jussila.

– Iltaseitsemältä kokoonnuttiin kuuntelemaan STT:n uutisia, koska uutisia ei tullut mistään muualta. Tunnelma oli aika harraskin, kun uutislähetystä kuunneltiin, Jussila kertoo.

Uutisherruus 1960-luvulle asti

Moni kuuli talvisodan syttymisestä radiouutisista. Sotavuosina radiouutiset olivat Jussilasta poliittisen johdon tärkeä väylä esittää asioita julkisuuteen.

– Toisaalta STT ei ole ollut koskaan mikään valtiovallan väline, vaan aina yksityinen yritys. Ulkopuoliset eivät ole voineet tehdä mitään päätöksiä, koska omistajat eli yksityiset lehtitalot ovat ne tehneet, Jussila sanoo.

1926: STT:n ja Yleisradion yhteistyö alkoi syyskuun 9. päivänä, jolloin STT:n uutisia luettiin Ylen ensimmäisessä lähetyksessä.
1937: STT:n omat toimittajat pääsivät eetteriin.
1956: Yleislakon aikana ainoana tietokanavana suurelle yleisölle oli STT:n uutislähetys radiossa, kun lehdet eivät ilmestyneet.
1965: Yle perusti radioon oman uutistoimituksen. STT:n uutisten määrä pudotettiin neljään päivässä.
1990: STT:n ääniuutisten välittämistä paikallisradioille ryhdyttiin kokeilemaan.
1995: Ensimmäinen naisuutistenlukija ilmestyi STT:n radiouutisiin.
1996: STT aloitti ääniuutiset paikallisradioille.
2003: 77 vuoden perinne loppui, kun STT:n uutiset kuultiin Yleisradion kanavalla viimeistä kertaa vuoden 2003 lopussa. STT:n uutiset jatkuivat kaupallisilla radiokanavilla.
2011: STT:n radiouutistunnuksessa kuuluu ensi kertaa naisen ääni.
2016: STT aloitti 1. heinäkuuta radiouutisyhteistyön MTV:n kanssa. Tätä nykyä STT:n ääniuutisia kuulee kahdeksan kaupallisen radion kanavalla.

Yleislakon aikana radio oli ainoa väline, josta uutisia saattoi kuulla, koska lehtien kirjapainot olivat lakossa. Kortin mukaan työväki osoitti mieltään STT:tä vastaan, koska sitä pidettiin porvariston äänenä. Myös Jussilan mielestä uutistoimisto oli tuolloin selvästi kallellaan työnantajapuoleen, mutta "huono" maine unohtui kuitenkin pian.

STT oli Yleisradion ainoa uutislähde 1960-luvulle asti. STT:n uutisten päivittäinen lähetysmäärä väheni neljään, kun Yleisradio aloitti omat radiouutisensa vuonna 1965.

Paperin makuisia käppyröitä

Tunnetuimpia STT:n radiotoimittajia ovat olleet Hugo Ahlberg, Kaj Lindén, sekä veljekset Kaj ja Hans Wessman. He lukivat uutiset sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuonna 1968 suomen- ja ruotsinkieliset uutiset alettiin lähettää rinnakkain, jonka vuoksi eri henkilöt lukivat uutiset suomeksi ja ruotsiksi.

– STT:n uutisia leimasi pitkään virallisuus ja jäykkyys, sanoo Kortti.

Hänen mukaansa radiouutisia moitittiin usein paperinmakuisiksi, mikä johtui pitkälti siitä, ettei lehtiin tarkoitettua tekstiä takavuosina erityisemmin muotoiltu radioon sopivaksi, vaan prosenttiluvut ja lakipykälät luettiin sellaisinaan.

STT:n uutiset lähetettiin Yleisradion kanavalla viimeistä kertaa vuoden 2003 lopussa. Sen jälkeen STT:n uutisia on voinut kuulla kaupallisilla radiokanavilla, tänä päivänä kahdeksalla eri taajuudella.