Kun STT:n uutiset kuuluivat ensi kertaa radiosta 9.9.1926, lähetyksessä kerrottiin ilmeisesti Arkadianmäen kallioiden louhimisen aloittamisesta uuden eduskuntatalon rakennustöiden tieltä.
Alkuvuosina uutiset luki kahdesti päivässä Ylen vuorossa oleva kuuluttaja, mutta vuonna 1937 STT:n omat toimittajat alkoivat lukea radiouutisia. Ensimmäinen heistä oli Roland af Hällström, joka myöhemmin niitti mainetta elokuvaohjaajana.
– Vaikka Yle halusi alusta alkaen tehdä omat uutiset, lehdistön omistama STT onnistui lobbaamaan monopolin radiouutisiin, sanoo mediahistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jukka Kortti.
Ensimmäisinä vuosikymmeninään radiouutisilla oli todella suuri rooli tavallisissa kodeissa, arvioi STT:n historiaa tutkinut valtiotieteiden tohtori Risto Jussila.
– Iltaseitsemältä kokoonnuttiin kuuntelemaan STT:n uutisia, koska uutisia ei tullut mistään muualta. Tunnelma oli aika harraskin, kun uutislähetystä kuunneltiin, Jussila kertoo.
Uutisherruus 1960-luvulle asti
Moni kuuli talvisodan syttymisestä radiouutisista. Sotavuosina radiouutiset olivat Jussilasta poliittisen johdon tärkeä väylä esittää asioita julkisuuteen.
– Toisaalta STT ei ole ollut koskaan mikään valtiovallan väline, vaan aina yksityinen yritys. Ulkopuoliset eivät ole voineet tehdä mitään päätöksiä, koska omistajat eli yksityiset lehtitalot ovat ne tehneet, Jussila sanoo.
