Lähihoitajien soveltuvuuskoe poistettiin käytöstä vain neljä vuotta sitten, mutta vaikutukset ovat jo näkyneet alalla osaamisen ja motivaation puutteena osalla opiskelijoista. Jatkossa sosiaali- ja terveysalalle haluavat voivat joutua osoittamaan esimerkiksi oppimiskykynsä, ennen kuin tie opintoihin aukeaa.
Opetusministeriö ilmoitti viime viikolla palauttavansa soveltuvuuskokeet sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen koulutukseen. Vastedes opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla.
Pakollisten ja valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden palauttamista on ajanut sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy.
Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Cocon mukaan soveltuvuuskokeista luopumisen jälkeen sosiaali- ja terveysalalle on tullut henkilöitä, jotka eivät ole sopineet alalle esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmien tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia.
Cocon mukaan alalle on ohjautunut myös esimerkiksi henkilöitä, joilla on ollut vaikeita matemaattisia ongelmia.
– Sellainen hakija ei voi menestyä tällä alalla, koska matemaattiset taidot ovat erittäin tärkeitä potilaiden lääkehoidossa, Coco sanoo.
Tehy on saanut Cocon mukaan myös säännöllisesti palautetta, että alalla on myös henkilöitä, jotka on työvoimapoliittisista syistä ohjattu esimerkiksi lähihoitajaopintoihin eikä heillä ole välttämättä motivaatiota alan opiskeluun.
Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen soveltuvuuskokeet eivät ole olleet pakollisia vuodesta 2015 lähtien. Päätös tehtiin edellisen hallituskauden lopulla opetusministeri Krista Kiurun (sd.) kaudella.
Oppimiskyky olennaista
Cocon mukaan yksi keskeinen soveltuvuuskokeissa testattava asia on oppimiskyky.
Kokeeseen voitaisiin Cocon mukaan ottaa mallia ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajakoulutuksen uusista valtakunnallisista pääsyvaatimuksista, jotka on tarkoitus ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön syksyllä 2019. Näissä soveltuvuuskokeissa testataan muun muassa hakijoiden päätöksenteko- ja viestintätaitoja sekä matemaattisia ja eettisiä taitoja.
– Nämä ovat varmasti keskeisiä myös ammatillisen koulutuksen puolella, Coco sanoo.
Cocon mukaan soveltuvuuskokeissa on myös perinteisesti arvioitu hakijan motivaatiota, ja hakijan täytyy ilmoittaa mahdollisista terveydellisistä sekoista, jotka voivat vaikuttaa sosiaali- ja terveysalalla työskentelyyn.
Hoitajapula voisi pahentua joillakin alueilla
Yksi kysymys on, miten soveltuvuuskokeiden palauttaminen vaikuttaisi alalle valmistuvien hoitajien määrään.
Coco uskoo, että hoitajien määrä voisi vähentyä alueilla, joilla hoitajista on jo nyt pulaa. Samaan aikaan hän kuitenkin näkee soveltuvuuskokeet myös vetovoimatekijänä.
– Kun alalle on vaikeampi päästä, on se myös halutumpi ja arvostetumpi. Eikä ratkaisu hoitajapulaan ole se, että opiskelemassa on sellaisiakin ihmisiä, joilla ei ole kykyä opiskella tai he ovat potilaille tai asiakkaille vaarallisia, Coco toteaa.
Toiveena saada kokeet jo keväälle 2020
Koulutuksen järjestäjät voivat ministeriön mukaan järjestää soveltuvuuskokeita jo tämän kevään yhteishaussa haluamallaan tavalla, mutta nyt alkaa myös valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelu.
Coco toivoo, että valtakunnalliset soveltuvuuskokeet saadaan sosiaali- ja terveysalan ammatillisiin opintoihin käyttöön viimeistään keväällä 2020.
Soveltuvuuskokeiden palauttaminen koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.
Täydennetty kello 14.31: Sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutuksen soveltuvuuskokeet eivät ole olleet pakollisia vuodesta 2015 lähtien. Päätös tehtiin edellisen hallituskauden lopulla opetusministeri Krista Kiurun (sd.) kaudella.