Perussuomalaisten huima yli 14 prosentin kannatus kyselytutkimuksissa on saanut monet ajattelemaan, että puolue saa vaaleissa jo lähes 30 kansanedustajaa. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Kyselykannatuksen muuttuminen suoraan kansanedustajapaikoiksi on epätodennäköistä, joskin periaatteessa mahdollista.
Edustajapaikkojen saamisessa on monta taustatekijää. Keskeisiä ovat vaalijärjestelmä, puolueen ehdokasasettelu ja tietenkin äänestäjien käyttäytyminen. Puhetaidoillaan tunnetuksi tulleelle perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille on helppo antaa tukea kyselyissä. On kuitenkin muistettava, että häntä voi äänestää vain Uudellamaalla.
Suomessa noudatettava suhteellinen vaalitapa merkitsee sitä, että pienelläkin äänimäärällä voi tulla valituksi, kunhan puolueella on vaalipiirissä ääniä keräävä ykkösnyrkki. Todennäköistä on, että Soini kerää kevään vaaleissa muhkean äänisaaliin ja vie mukanaan eduskuntaan vähintään toisenkin ehdokkaan.
Viime vaaleissa Pirkko Ruohonen-Lerner tuli valituksi suhteellisen pienellä äänimäärällä, kun Soini keräsi jättipotin.
Tunnettavuudella oma merkityksensä
Muualla tilanne voi olla hankalampi. Pienissä vaalipiireissä vallitsee niin sanottu piilevä äänikynnys, minkä vuoksi jo yhden ehdokkaan läpimeno on vaikeaa. Viime vaaleissa tämän sai karsaasti kokea vihreiden entinen puheenjohtaja Tarja Cronberg. Hän sai Pohjois-Karjalassa yli 7000 ääntä mutta jäi valitsematta, kun puolue ei saanut riittävästi ääniä.