Espanjalainen Alberto Blasco Ventas tarkastelee Ukrainan Irpinissä tuhottua siltaa. Se räjäytettiin vuonna 2022, jotta Irpinin suunnalla etenevien Venäjän joukkojen liike vieressä sijaitsevaan pääkaupunkiin Kiovaan saataisiin pysäytettyä. Nyt paikasta on tullut yksi äärikokemuksia hakevien turistien vetonauloista.
Venäjän armeija on sittemmin vetäytynyt satojen kilometrien päähän pääkaupungista, mutta on jatkanut säännöllisiä ilmaiskujaan Kiovaan ja sen lähialueille. Tästä huolimatta – tai juuri siitä syystä – Blasco Ventas päätti matkustaa Ukrainaan.
– Tämä on ensimmäinen kertani sota-alueella. Olen suoraan sanottuna hieman peloissani. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, 23-vuotias espanjalainen sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Ukrainassa on tätä nykyä ainakin kymmenkunta matkailuyritystä, joiden elinkeino perustuu mustaan turismiin eli turistien kuljettamiseen traagisten tapahtumien näyttämöille. Sotaturismi on yhä pienimuotoista, mutta nopeasti kasvavaa.
Jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa Tshernobylin ydinvoimala-alueella vieraili kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain. Voimalalla tapahtui historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986, minkä vuoksi voimala-alue ja läheinen Prypjatin kaupunki evakuoitiin kiireellä.
Turismin historian synkkien hetkien äärelle voi nähdä moraalittomana, mutta Blasco Ventas korostaa, että hän vierailee Ukrainassa kunnioituksesta maata kohtaan.
"Kyse sodan muistamisesta"
Blasco Ventasin matkan järjestäneen War Tours -matkatoimiston mukaan se on järjestänyt matkan tänä vuonna muutamalle kymmenelle asiakkaalle. Nähtävyysretkien hinnat vaihtelevat 150 euron ja 250 euron välillä, ja tuloistaan matkatoimisto kertoo antavansa osan Ukrainan armeijalle.
– Ei tässä ole kyse rahasta, vaan sodan muistamisesta, War Toursia perustamassa ollut Dmytro Nykyforov sanoo AFP:lle.
Tavallisimmat matkatoimistojen matkat keskittyvät Kiovan lähialueille, mutta jotkin matkatoimistot järjestävät matkoja myös lähemmäs sodan etulinjaa.
New Yorkissa teknologia-alalla työskentelevä Nick Tan lukeutuu heihin, joille Kiovan lähialueet eivät riittäneet. Tan matkusti Harkovaan, Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, joka sijaitsee likellä Venäjän rajaa. Kaupunki on jatkuvasti Venäjän iskujen kohteena.
– Halusin nähdä tämän paikan, koska mielestäni elämämme lännessä on liian mukavaa ja helppoa, Tan sanoo.
Tan kertoi halunneensa mennä yhä pidemmälle etulinjaan, mutta tähän matkaopas ei ollut enää suostunut. Adrenaliiniryöppyjä kaipaava seikkailujen etsijä kertoo laskuvarjohypyistään, nyrkkeilyharrastuksestaan ja rankasta juhlimisesta.
– Ne eivät enää vain riittäneet. Joten mikä voisi auttaa? Sota-alueelle meneminen, Tan sanoo.
Sotaturismi hämmentää
Yhdysvaltalaismiehen seikkailunnälkä hämmentää osaa ihmisistä Irpinissä, joka elää alituisessa Venäjän ilmaiskujen pelossa.
– Shahed-drooni (itsestään tuhoutuva drooni) putosi hiljattain vain 300 metrin päähän talostani. Minulla ei ole mitään halua kokea tällaisia asioita. Mutta ihmisillä on toki oikeus haluta erilaisia asioita, Ruslan Savtshuk sanoo.
52-vuotias Savtshuk on vapaaehtoinen, joka osallistuu Irpinin turismistrategian kehittämiseen.
– Jopa sota, niin ikävä asia kuin se onkin, voi johtaa johonkin hyvään, Savtshuk sanoo viitaten turismin paikallisyhteisöille tuomiin tienesteihin.