Vaasalainen Sirkka Laaksoharju asui tietämättään vain korttelin päässä adoptioon annetuista sisaruksistaan.
Sirkka Laaksoharju syntyi vuonna 1950 äitinsä, isänsä ja reilua vuotta vanhemman Tuula-siskonsa perheeseen. Tuulan isä oli kuollut aivokalvontulehdukseen, ja äiti oli mennyt naimisiin uuden miehen, Sirkan isän kanssa.
– Isäni oli sodan käynyt mies, joka käytti runsaasti alkoholia. Humalapäissään hän yltyi usein riehumaan, ja tuolit lentelivät. Lähdimme monesti poliisilaitokselle turvaan, Sirkka muistelee.
Kun Sirkka oli 3-vuotias, perheenäiti tuli uudestaan raskaaksi. Raskaudesta ei kuitenkaan puhuttu.
– Äiti synnytti Ullan kaikessa hiljaisuudessa ja laittoi hänet lastenkotiin. Ilmeisesti äiti ei uskaltanut tuoda häntä kotiin. Isän alkoholinkäyttö teki äidin elämästä hyvin raskasta.
Ulla annettiin adoptioon isän kuoltua
Kului pari vuotta, ja perheeseen syntyi poika. Erkki oli neljä kuukautta vanha, kun jo sodassa keuhkotautiin sairastunut perheen isä joutui suureen leikkaukseen. Leikkaus oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja se päätettiin radioida.
– Itse operaatio onnistui hyvin, mutta leikkauksen jälkeen isä lähti liian nopeasti liikkeelle, ja keuhkot yhdistävä kannas repesi. Isä kuoli heti.
Isän kuoltua Ulla annettiin lastenkodista adoptioon.
– Olin tuolloin 6-vuotias. Tiesimme Tuulan kanssa siskostamme, vaikka äiti ei hänestä puhunut. Tuula tuli välillä kaupungilta kotiin huudahtaen, että hän oli nähnyt siskomme. Puhuimme kuinka ihanaa olisi, jos siskokin olisi kanssamme.
