Kitta Kohonen
kitta.kohonen@mtv.fi
Alentuneen näkökyvyn aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa jo satoja miljoonia euroja vuodessa. Silmäsairauksien määrä kasvaa väestön ikääntyessä.
Seitsemänkymppinen Rauni Leppiniemi käy säännöllisesti silmätarkastuksissa. Tällä kertaa tutkitaan näkö.
– Viimeksi väli oli 3,5 vuotta, mutta nyt pitäisi käydä useammin, kun on tämä kaihin vaarakin, Leppiniemi kertoo.
Oliko lääkärin kehotus, että kannattaa käydä useammin?
– Kyllä, joo.
Suomalainen Robert Andersson toimii professorina Salus-yliopistossa Yhdysvalloissa.
Hänen johtamassaan tutkimuksessa Delawaren hoitokodeissa ikääntyneiden potilaiden silmät tutkittiin vuosina 2006–2011. Potilaskäyntejä oli tänä aikana noin 5500.
– Aika shokeeraavia tuloksia. Noin 50 prosentilla asukkaista oli tosi vakavaa näönalenemaa ja 20 prosentilla täyttä sokeutta, Andersson kertoo.
– Myös ikään liittyvien silmäsairauksien määrä oli isompi kuin heillä, jotka eivät ole joutuneet hoitokoteihin.
– Lisäksi noin viidellä prosentilla koko meidän otannastamme oli diabeteksen aiheuttamia silmänpohjan muutoksia, mutta vain prosentilla oli diagnosoitu diabetes.
Soitamme silmätautiopin professori Hannu Uusitalolle kysyäksemme, seurataanko vanhusten näköä Suomessa tarkemmin.
– Vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa voi olla vaikea erottaa näkeminen potilaan yleiskunnosta, vastaa Uusitalo Tampereelta.
– Monta kertaa lukemisen loppuminen menee muistisairauden piikkiin, eikä huonoon näköön kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Paljon on vanhainkotien hoitohenkilökunnan aktiivisuuden sekä potilaiden ja heidän omaistensa omalla vastuulla.
Ongelmat kasvavat väestön vanhetessa. Yleisimmät näkövammaisuutta aiheuttavat silmäsairaudet ovat glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma.
– Molemmat ovat sellaisia, jotka alkavat yleistyä siinä 70-80-vuoden iässä. Samalla tavalla ihan helposti hoidettavat sairaudet, kuten kaihi, leikataan Suomessa keskimäärin 75-vuoden jälkeen.
– Nyt kun suuret ikäluokat tulevat varsinaiseen sairastavuusikään, niin näiden silmäsairauksien esiintyvyys tulee selvästi kasvamaan tulevien vuosikymmenien aikana, Tampereen yliopistossa professorina toimiva Uusitalo kertoo.
Suomalaistutkimuksen mukaan huono näkö yli kolminkertaisti 75 vuotta täyttäneiden kotisairaanhoidon kustannukset. Kaiken kaikkiaan alentunut näkökyky aiheuttaa yhteiskunnalle useiden satojen miljoonien eurojen kulut lisääntyneinä terveydenhuollon kustannuksina vuodessa.
– Esimerkiksi lonkan ja reisiluun murtumariski on huonosti näkevällä potilaalla kahdeksan kertainen hyvin näkevään ikätoveriin verrattuna, Hannu Uusitalo kertoo.
– Monta kertaa ajatellaan niin, että kylläpä tulee paljon kustannuksia, kun silmätauteja hoidetaan. Todellisuudessa se asia on niin päin, että kun näköasioihin kiinnitetään paremmin huomiota, ja selkeästi hoidettavat ongelmat laitetaan kuntoon, niin siinä on mahdollista saada huomattavia säästöjä.
Yhdysvalloissa Robert Anderssonin tutkimuksissa on etsitty yhteyksiä myös huonon näön, siviilisäädyn sekä päihteiden välillä.
– Näyttää siltä, että syvillä suhteilla on vaikutus siihen, että pärjätään asioiden kanssa paremmin.
– Päihteillä taas on suuri merkitys riskitekijänä. Tupakka on erittäin iso, alkoholi toinen ja kolmantena toki huumeet, Robert Andersson kertoo.