"Siellä olikin kaksi tamponia" – tositarinat kuukautisista haastavat tabut

Kansainvälistä kuukautispäivää, Menstrual Hygiene Daytä, vietetään vuonna 2015 torstaina 28.5. Päivä järjestetään vuonna 2015 toista kertaa.

Päivän tavoite on kasvattaa tietoisuutta kuukautisista ja rikkoa kuukautisten aiheuttamia tabuja ympäri maailman. Tapahtuman hashtag sosiaalisessa mediassa onkin #rikotabu. 

Kansainvälisen kuukautispäivän kunniaksi keräsimme yhteen oikeita tarinoita kuukautisista.

Ei enää kaunistelua tai hyssyttelyä – lue oikeat kertomukset elämästä ”menkkojen” kanssa!

"Ennen kuukautisia minulla oli runsasta valkovuotoa. Kuukautisista kyllä olin (ehkä) joskus kuullut, mutta tästä vuodosta en niin mitään. Luulin, että kuolen. Olin varma, että minussa on joku hirveä vika. Äidit, puhukaa näistä asioista lapsillenne!"
– Kuukautiset 11-vuotiaasta asti

"Kuukautiset alkoivat täysin puskista yhtenä aamuna ennen koulua. Äiti tuli toteamaan tilanteen ja sanoi ”no, se on nyt sitä ihteään!” Olin koko päivän hyvin ylpeä itsestäni ja tunsin oloni erityiseksi. Kieltäydyin esimerkiksi pelaamasta välitunnilla, koska "mulla nyt on yksi juttu"."
– Kuukautiset 11-vuotiaasta asti

"Nuorempana minulla oli ihanat kuukautiset. Ne alkoivat säännöllisesti kello kahdeksan aikaan aamulla, öisin ei ollut vuotoa (pystyin nukkumaan ilman suojaa) ja aamulla ehti laittaa suojan ennen seitsemää. Kestivät neljä päivää.  Nyt vanhempana yritin käyttää kuukuppia, mutta se vetää vain puoli desiä nestettä, joka minulla täyttyy ensimmäisenä kunnon vuotopäivänä jo 45 minuutissa. Parhaimmillaan käytän nuorimmalta lapselta jääneitä vaippoja erityisesti öisin, ja joskus työpäivinäkin."
– Kuukautiset 13-vuotiaasta asti

"Kerran kävin kiireessä vessassa vaihtamassa tamponin. Seuraavan kerran, kun menin taas vaihtamaan, yllätys olikin kovin suuri: yhden tamponin poistaminen ei riittänyt! Siellä olikin vielä toinen."
– Kuukautiset 13-vuotiaasta asti

"Olin kyläilemässä ensimmäisen poikaystäväni luona 15-kesäisenä, kun kuukautiset yllättivät. Istuskelimme sängyllä ja poika lähti syömään. Jäin odottelemaan huoneeseen ja päätin aikani kuluksi katsella kirjahyllyä. Nousin ylös ja katsahdin jostain syystä kohtaa, jossa ahterini oli juuri levännyt. Ja kas – sängyllä oli järkyttävä läikkä. Mietin kuumeisesti vaihtoehtoja: pitäisikö poistua vaivihkaa koko talosta, eikä enää koskaan palata, menisinkö istumaan samaan kohtaan ja olisin, kuin mitään ei olisi tapahtunut, vai pitäisikö vain tunnustaa pokkana tilanne. Pojan palattua päädyin tunnustamaan asian naama lakanassa olevan läikän värisenä, mutta onnekseni hän ei saanut näkyvää kohtausta tai jättänyt minua siihen paikkaan. Asiasta ei sen koommin puhuttu. Vieläkin vähän hävettää."
– Kuukautiset 13-vuotiaasta asti

"Muistan, että olin viimeinen luokkalaisistani tytöistä, jolla ei ollut alkanut vielä kuukautisia. Niin kierolta kuin se tuntuukin, minua kiusoiteltiin aiheesta: olin jälkeenjäänyt ja vammainen. Muistan suorastaan rukoilleeni, että kuukautiseni alkaisivat. Luin terveystiedonkirjasta kaiken kuukautisista, ovulaatiosta, e-pillereistä, estrogeenista – tiesin niistä enemmän kuin moni muu ikäiseni. Sitten eräänä päivänä, tasan tarkkaan 13.6. (muistan siis päivämääränkin) pikkuhousuihini oli ilmestynyt pieni tummanruskea läikkä. Tiesin heti mistä oli kyse, sydän pomppasi kurkkuun: vihdoinkin! Minussa ei olekaan mitään vikaa!

Muistan elävästi, kuinka kerroin äidilleni kuukautisteni alkaneen: olin syvästi pettynyt hänen reaktioonsa, joka oli varsin neutraali. Olisin toivonut onnitteluita, jopa kehuja, hehkutusta. Olin odottanut niin kauan, että minustakin "tulisi vihdoin nainen". Kirjoitin päiväkirjaani myös kuukautisteni alkaneen ja kauhistelin sitä, mitä monet muut eivät välttämättä tule edes ajatelleeksi: "Ajatella, että voisin nyt tulla raskaaksi." Se oli jotenkin pelottava, sykähdyttävä ajatus."
– Kuukautiset 14-vuotiaasta asti