Palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja Sakari Jurkka kuoli joulukuun puolivälissä. Hänet haudattiin lähipiirin kesken viime lauantaina.
Kuuluisaan näyttelijäsukuun kuuluneen Sakarin poika Timo Jurkka muistaa isänsä autoritäärisenä ja hieman etäisenä hahmona, jolla oli kuitenkin suuri vaikutus pojan elämään.
– Sakari ei ollut minulle sellainen isä, jollaiseksi isät ehkä nykyään mielletään. Hän muistutti enemmänkin patriarkkaa, oli sellainen 1930-luvun isä. Päällimmäisenä muistan hänet hyvin isona hahmona elämässäni, Salatuissa elämissä näyttelevä Timo kuvailee.
Helppoa elämä kuuluisan näyttelijän ja vahvan isähahmon kanssa ei aina ollut. Timo muistelee teini-ikäänsä, jonka hän asui kahdestaan Sakarin kanssa.
– Olin 12-vuotias, kun vanhempani erosivat ja asuin isäni luona 17-vuotiaaksi, eli koko murrosikäni. Se oli aika vaikeaa aikaa. Olimme kahdestaan, murrosikäinen poika ja isä, jonka kasvatusmetodinsa olivat vanhanaikaisia. Lisäksi hän oli hyvin stressaantunut työstään ja teki pitkiä päiviä. Meiltä puuttui sellainen naisen pehmeä kosketus. Isällä ei ollut oikein ketään, jolle purkaa stressiä ja ärtymystä, Timo selittää.
Myös yhteinen ammattivalinta vaikutti Timon ja Sakarin väleihin. Isä seurasi ja valvoi poikansa uraa erittäin suurella kiinnostuksella.
– Minun ja veljeni Mikon kohdalla isä-suhdetta varjosti aina se, että olimme kaikki näyttelijöitä. Isä valvoi meitä tarkkaan, kävi katsomassa teatteriesityksiämme ja antoi kritiikkiä – joka ei aina ollut positiivista. Välillä se oli rankkaakin, että kritiikkiä tuli sekä lehdistä että kotoa, Timo Jurkka kuvailee.
Asetelma kuitenkin muuttui, kun Timo sai roolin Salattujen elämien Lasse Sievisenä.
– Silloin suhteemme jotenkin normalisoitui, kun minulla ei ollut koko ajan uusia teatteriesityksiä. Emme enää puhuneet pelkästään töistä, vaan ihan normaaleista arkipäiväisistä asioista. Silti isä oli loppuun asti mukana kaikessa mitä tein, hän kertoo.
