Suomalaiset ovat hitaanpuoleisesti havahtumassa siihen, että kiinteistökauppoja voi tehdä myös Maanmittauslaitoksen verkkopalvelun avulla. Viime vuonna kiinteistöjen luovutuksia tehtiin sähköisesti runsaat 2000, mikä on kuitenkin vain kaksi prosenttia kaikista kiinteistökaupoista.
Kirjaamispäällikkö Sanna Ranta Maanmittauslaitoksesta (MML) arvelee, että ihmiset eivät ole vielä löytäneet verkkopalvelua eikä pankeista ole osattu neuvoa siitä. Hän myös uskoo, että kun kiinteistönomistajien sukupolvi nuorentuu, käyttäjien määrä kasvaa.
– Nykyään kiinteistökaupat koetaan vielä kerran elämässä -tyyppisenä tilaisuutena, ja allekirjoittamista juhlistetaan kahvittelemalla myyjän kanssa. Tällaiset juhlallisuudet toki sähköisestä kaupankäynnistä puuttuvat, mutta niiden sijasta tarjolla on nopeaa palvelua missä tahansa, huomauttaa Ranta.
Hän onkin jo havainnut merkkejä palvelun suosion kasvusta.
Kiinteistövaihdannan palvelussa voi myydä tai ostaa kesämökin, omakotitalon, pellon tai metsäpalstan. Osapuolten ei tarvitse matkustaa allekirjoittamaan sopimusta esimerkiksi kaupanvahvistajan luokse tai pankkiin, vaan kaupat voi tehdä vaikka omalta kotisohvalta kirjautumalla palveluun vahvalla tunnistautumisella kuten pankkitunnuksilla.
– Kokemukseni mukaan verkkopalvelussa tehdään kaikenlaisia kauppoja, omakotitaloista määräalojen myyntiin. Hyvin arvokkaita kiinteistöjä ei tosin siellä ole myyty.
Kiinteistövälittäjät aktivoitumassa
Sähköisessä kaupassa ei tarvita kaupanvahvistajaa, joten tätä palkkiota ei tarvitse maksaa. Myöskään lainhuutoa eli omistusoikeuden kirjaamista ei tarvitse erikseen hakea, sillä se lähtee vireille automaattisesti.
Palvelu avautui loppuvuodesta 2013. Kauppojen määrä on kaksinkertaistunut, mutta jää vielä murto-osaan kaikista kiinteistöjen luovutuksista, joita tehdään noin 100 000 vuodessa.
Verkkopalvelua käyttävät yksityishenkilöiden lisäksi myös alan ammattilaiset kuten kiinteistönvälittäjät, jotka valmistelevat kauppakirjoja ja toimittavat luonnoksia palveluun osapuolten käsittelyyn. Myös välittäjillä sähköinen kaupankäynti on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi.
Rannan arvion mukaan kiinteistönvälittäjillä kynnystä palvelun käyttöön on voinut nostaa se, että heidän ohjelmansa eivät keskustele MML:n verkkopalvelun kanssa. Hän on kuitenkin pannut merkille, että välittäjät ovat aktivoitumassa verkkopalvelun käyttäjinä.
Asuntojen paperiset osakekirjat siirtyvät historiaan
Taloyhtiöissä saadaan lähivuosina tottua siihen, että perinteisiä paperisia osakekirjoja ei enää tarvita. Kaikkien huoneistojen tiedot siirretään Maanmittauslaitoksen sähköiseen rekisteriin. Kun tiedot on digitalisoitu, niillä voi käydä asuntokauppaa sähköisesti kuten kiinteistökauppoja jo nykyisin.
Digitalisointi on suuri urakka, sillä Suomessa on arviolta 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa.
Ennen tätä vuotta perustettujen taloyhtiöiden osakeluetteloita alettiin siirtää Maanmittauslaitoksen (MML) huoneistotietojärjestelmään toukokuussa. Uudet osake- ja kiinteistöosakeyhtiöt sen sijaan perustetaan heti sähköisesti, eikä niille paineta lainkaan osakekirjoja.
Uusien yhtiöiden kirjaaminen on käynnistynyt ripeästi, kertoo MML:n kirjaamispäällikkö Kai Andersin. Sen sijaan vanhojen osakeluetteloiden siirrot edistyvät verkkaisemmin. Mikään kiire asialla ei ole, sillä aikaa on vuoden 2022 loppuun.
– Ensin taloyhtiöt siirtävät luettelonsa järjestelmään. Sen jälkeen huoneistoille voi tehdä sähköisiä omistuksen ja panttauksen rekisteröintejä.
Entäpä tavallinen osakkeenomistaja?
Mitä osakekirjojen digitalisointi sitten edellyttää tavalliselta osakkeenomistajalta? Ensi vaiheessa ei mitään, sillä osakeluetteloiden siirtäminen on taloyhtiöiden hallinnon vastuulla. Taloyhtiö ilmoittaa osakeluettelon siirrosta osakkaille. Sen jälkeen omistaja voi halutessaan hakea omistuksensa rekisteröintiä. Samalla paperinen osakekirja mitätöidään.
Myös asuntokaupat voi tehdä vanhaan tapaan paperisilla osakekirjoilla, jos taloyhtiö ei ole vielä ehtinyt siirtää osakeluetteloitaan rekisteriin. Jos luettelot on jo siirretty, ostajan pitää hakea omistuksensa sähköistä rekisteröintiä.
Huoneistotietojärjestelmän myötä tietoja osakehuoneistoista, niiden omistuksista ja myös taloyhtiöistä saa keskitetysti yhdestä paikasta. Nyt tiedot ovat levällään ympäri maata, ja paperisten osakekirjojen siirtely paikasta toiseen aiheuttaa vaivaa.
– Järjestelmästä hyötyvät perustajaosakkeet ja rakennusliikkeet, osakkeenomistajat, taloyhtiöt, asuntojen rahoittajat, kiinteistönvälittäjät ja eri viranomaiset, Andersin listaa.