Nyt on sadonkorjuun aika, ja juurekset, kaalit, sipulit ja perunat ovat maistuvimmillaan. Myös pavut, kurpitsat, avomaan kurkut, maissit, lehtisellerit ja näitä erikoisemmat vihannekset saadaan syyskesällä läheltä ja tuoreina.
Tämänvuotisia satonäkymiä viljelijät kuvaavat normaaleiksi. Alkukesän viileät säät, keskikesän helteet ja heinäkuun lopun sateet kasvattivat avomaan vihanneksia suotuisasti. Helteet koettelivat jonkin verran salaattikasvustoja, mutta muutoin lämpöä ja vettä on saatu kasvun kannalta hyvin. Tuholaiset eivät ole tänä kesänä aiheuttaneet pahoja ongelmia.
Puoli kiloa päivässä -kasvistavoitteeseen on elo-syyskuussa vaivatonta yltää kenen tahansa. Kansainväliseen, terveydellisistä syistä laadittuun suositukseen sisällytetään meillä marjat, hedelmät, juurekset, kaalit, sipulit, salaatit, vihanneshedelmät, palkokasvit, tuoreyrtit, versot, idut ja sienet osana monipuolista ruokavaliota. Tavoite alittuu vielä keskimäärin 150 grammalla päivässä.
Sadon huippuaikaan kasviksissa ovat maut tallella. Kasviskokkaukseen innostuu jo siitä, kun havaitsee vihannesten värikylläisyyden, kiinteyden ja mehukkuuden. Kypsennä kasvikset niin, etteivät ne veltostu vaan jäävät napakan kypsiksi. Lisää vettä enintään peitoksi asti tai höyrykypsennä kasvikset. Kesää on vielä jäljellä ja grillikausi jatkuu. Kypsennä paloitellut juurekset folionyytissä grilliritilällä ja paahda lisäksi vihanneksia sellaisinaan.
Hauduta kaalisuikaleet tai -lohkot vaihteeksi kookosmaidossa tai käytä kookosmaitoa maun pehmentäjänä. Kelta- tai punajuuria voit keittää ja käyttää paloiteltuina vaikka pizzan täytteenä. Uunissa kypsennetyt palsternakka ja selleri täydentävät juustosalaatin.
Loppukesän viilenevät mutta aurinkoiset säät edistävät kasvien tuleentumista, jolloin ne kypsyvät ja keräävät meheviin osiinsa hiilihydraatteja ja suojaravintoaineita. Kasvisten kuorikerrokset vahvistuvat. Perunaan kehittyy tärkkelystä niin, että perunasoseen valmistuskin onnistuu.
