Aino-Kaisa Saarinen ottaa tiistaina ilmestyneessä elämäkerrassaan Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot kantaa Lahden 2001 dopingskandaaliin.
Hollolalainen Saarinen teki Lahdessa 2001 arvokisadebyyttinsä kotimaisemissaan 22-vuotiaana sijoittumalla sprintissä 11:nneksi. Saarisen mielestä asianomaisten vaikeneminen Lahden tapahtumista on syynä siihen, että skandaalin varjo leijuu edelleen suomalaisen maastohiihdon yllä.
”Lähestymme Lahden MM-kisoja 2017, ja Suomessa puhutaan toreilla, mediassa ja oikeussaleissa edelleen vuoden 2001 tapahtumista. Puhumme niistä siksi, ettei kukaan asianosainen saati kaikki ole tulleet avoimesti esiin ja kertoneet, mitä silloin tapahtui ja miksi. Vaikenemisen ja häpeän kulttuuri maksoi ainakin joiltakinosin Mika Myllylän hengen.”
Suomalaishiihtäjistä Jari Isometsä, Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen kärysivät infuusioneste Hemohesin käytöstä Lahdessa 2001 ja saivat kahden vuoden kilpailukiellot. Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ja naisten maajoukkuevalmentaja Jarmo Riski saivat elinikäiset toimitsijakiellot, joista molemmat on sittemmin vapautettu.
Kyrö on myöhemmin kertonut, että nesteytystä käytettiin epo-hormonin käytön peittelyyn. Hiihtäjistä ainoastaan heinäkuussa 2011 kuollut Mika Myllylä ja Janne Immonen ovat tunnustaneet käyttäneensä epoa uransa aikana. Monien asiaa seuranneiden tapaan myös Saarinen on sitä mieltä, että veren manipulointi on ainoa perustelu Lahden joukkokärylle.
”Kaikki niissä hommissa Lahdessa hääränneet, niin urheilijat, lääkärit kuin valmentajat, ovat varmasti tienneet, että nyt rikotaan antidopingsääntöjä raskaimman kautta. Enkä ole pystynyt keksimään plasmanlaajentajien käytölle mitään muuta järkevää selitystä kuin kielletyn verimanipuloinnin peittelyn.”
Riskin ja Kuitusen kanssa ei koskaan puhuttu Lahdesta
Lahdessa kärynneistä hiihtäjistä ainoastaan Virpi Kuitunen palasi huipulle ja teki menestyksekkään uran. Jarmo Riski toimi Kuitusen valmentajana ja nosti myös Saarisen maailmanhuipulle vuodesta 2002 vuoteen 2010 asti kestäneen valmennussuhteen aikana. Saarinen kertoo elämäkerrassaan, että pyytäessään Riskiä valmentajakseen vuonna 2002 hän katsoi tämän ”vähemmän syylliseksi” Lahden katastrofiin ja ulottaneensa alitajuisesti oletuksen koskemaan myös Kuitusta. Lahden tapahtumista kolmikko vaikeni visusti.
”Mitään Lahden MM-kisoissa tapahtunutta emme koskaan ole sivunneet. En ikinä ole edes ajatellut, että uskaltaisin nostaa sen aiheen puheeksi Jarmon, saati Virpin kanssa. Olisin pahimmillaan lentänyt Jarmon valmennuksesta kuin leppäkeihäs esittämällä edes diskreettejä tiedusteluja. Mitäpä ne asiat minulle kuuluivatkaan, ehkä parempi kun en tiennyt mitään.”
Lainaukset Pekka Holopaisen kirjoittamasta teoksesta Tahto – Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2016).