– Olen tehnyt ruisleipää äidiltä saamani hapattimen avulla.Juuri on noin 45 vuotta vanha käytössäni,ja kuinka kauan äidilläni,toisen mokoman.Opin leivän tekoon sain kotua, jossa leivottiin viikottain ohutta hapantaleipää. Leivät kuivatettiin tangosssa rapeaksi ja osa laitettiin juuriastiaan säilöön,olivat pehmeitä leipiä, Seija Kiimingistä kertoo reseptistä, jolla osallistui Leivontanurkan perinnereseptikisaan.
– Pakastinta ei ollut ja eipä ne kauan säilynyt juuriastiassa kun tulivat syötyä.Leipää tehdessä taikinaa jäi reunoista kun muottiformulla otettiin leipä, näistä leivottiin ruispullaa uunin jälkilämmössä.Useasti samaa taikinaa käytetiin rönttösten tapaan,mutta täytteenä oli metsästä poimitut mustikat tai puolukat, jotka maustettiin sokerilla.Itse olen tehnyt rönttösiä ja käytän siihen perunaa ja erilaisia marjoja vaihtelevasti.
– Toisinaan keitän puuroriiseistä puuron ja laitan pelkästään sitä,näin saan karjalanpiirakoita.Keitän puuron kermaan ja sepä antaa piirakoille tosi maukkaan maun ja karjalanpiirakat ovat kullankeltaisia kun olen ne paistanut.Silloin kun teen hapantaikinan,useasti leivon hienoa leipää tai ruislimppua.Omistan hyvän tiilileivin uunin ja mikä sen maukkaampaa kuin itse tehty piirakka,rönttönen tai ruisleipä.'
Resepti ruisleivän hapattimeen:
4 viipaletta ruislimppua
1 l vettä
1 litra ruisjauhoja
1. Kädenlämpöiseen veteen sekoitetaan ruisleivistä sisus ja ruisjauho, sekoitetaan ja annetaan tekeytyä vähintään vuorokausi liinan alla lämpimässä, välillä sekoittaen.Seos on vellimäinen.