Ruisleipä ja ruisrönttöset juureen tehtynä

– Pakastinta ei ollut ja eipä ne kauan säilynyt juuriastiassa kun tulivat syötyä.Leipää tehdessä taikinaa jäi reunoista kun muottiformulla otettiin leipä, näistä leivottiin ruispullaa uunin jälkilämmössä.Useasti samaa taikinaa käytetiin rönttösten tapaan,mutta täytteenä oli metsästä poimitut mustikat tai puolukat, jotka maustettiin sokerilla.Itse olen tehnyt rönttösiä ja käytän siihen perunaa ja erilaisia marjoja vaihtelevasti.

– Toisinaan keitän puuroriiseistä puuron ja laitan pelkästään sitä,näin saan karjalanpiirakoita.Keitän puuron kermaan ja sepä antaa piirakoille tosi maukkaan maun ja karjalanpiirakat ovat kullankeltaisia kun olen ne paistanut.Silloin kun teen hapantaikinan,useasti leivon hienoa leipää tai ruislimppua.Omistan hyvän tiilileivin uunin ja mikä sen maukkaampaa kuin itse tehty piirakka,rönttönen tai ruisleipä.'

Resepti ruisleivän hapattimeen:

4 viipaletta ruislimppua
1 l vettä
1 litra ruisjauhoja

1. Kädenlämpöiseen veteen sekoitetaan ruisleivistä sisus ja ruisjauho, sekoitetaan ja annetaan tekeytyä vähintään vuorokausi liinan alla lämpimässä, välillä sekoittaen.Seos on vellimäinen.

2. Leivontapäivänä seokseen lisätään:

lämmintä vettä n.1 litra
1/2 rkl suolaa
1/2 rkl hiivaa
1.250 kg ruisjauhoja

Annetaaan taikinan kohota ja leivotaan leiviksi,annetaan kohota ja paistetaan.

Puolukka-mustikka rönttöset

Kuoritaikina:

1,1/5 dl kylmää vettä(perunoitten keitin vesi)
1 tl suolaa
1,1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl ruisjauhoja

Täyte:

500 g perunoita
1 dl ruisjauhoja
1/2 dl sokeria
1/2 tl suolaa
4 dl puolukka-mustikkasurvosta.

Keitä perunat kypsäksi ja soseuta ne, lisää ruisjauho ja anna imeltyä lämpimässä 3-4 tuntiin. Sekoita imeltyneesen seokseen sokeri, suola, marjasurvos. Valmista taikina sekoittamalla veteen jauhot ja suola. Kauli taikinasta pyöreitä,ohuita kakkaroita, levitä täyte ja rypytä reunat.

Paista 250 asteisessa n.15 min,voitele sulatetulla voilla.Sama taikina käy karjalanpiirakoille,keitä puuro jota käytät täytteenä.

Vinkki:

Hapatinta itse säilytän pakasteessa ja herättelen sitä pari päivää astiassa ennenkuin leivon leipää. Äidilläni hapattimena oli juuri saavi, siihen lämminvesi illalla ja ruisjauhoja, siinä se tekeytyi valmiiksi kun seuraavana päivänä leivottin.Silloin oli joka viikko leipäpäivä, ainoastaan kesähelteet olivat poikkeuksia. Näppituntumalla laitettin suolat ja jauhot, oppi tuli äidiltä ja sitä olen vieläkin noudattanut, työ tekijäänsä neuvoo.

Liian kova taikina ei ollut hyvä hienoa leipää tehdessä ja kun ne kuivatettiin, rapeus oli taattu kun taikina oli sopivan pehmonen.Leivottaessa käytettiin jauhoja reilummin.Nyt ole opetellut myös tekemään leipäjuustoa ja hyvin on onnistanut.Yritän nämä opit siirtää tuleville sukupolville,kuten on äitinikin tehnyt minulle.

Resepti: Seija Heikkinen