Rovajärven kranaatinheitinturmasta ei syytteitä

Syyttäjä katsoo, ettei tuottamuksellisen palvelusrikoksen syyttäminen olisi kohtuullista, sillä mm. varomääräykset olivat riittämättömiä.

Rovajärven toissavuotinen kranaatinheitinturma ei johda syytteisiin. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe on päättänyt olla nostamatta syytteitä, vaikka varomääräyksissä ilmeni puutteita ja varusmiesten toiminnassa huolimattomuutta.

Onnettomuus sattui Porin prikaatin ampumaleirillä Lapissa joulukuussa 2005. Turmassa kuoli varusmies ja kuusi loukkaantui.

Rappen mukaan onnettomuus johtui kaksoislatauksesta, jonka taustalla oli heittimen miehistöön kuuluneiden varusmiesten huolimattomuus. Neljä varusmiestä rikkoi huolimattomuuttaan erilaisia kranaatinheitinammuntaa koskevia määräyksiä tuli-iskun ampumisen aikana. Uusi kranaatti ladattiin ja heitin laukaistiin, vaikka putkessa maannutta edellistä kranaattia ei ollut vielä ammuttu. Heitin räjähti.

Rappe katsoo, että syytteiden nostaminen tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta olisi kohtuutonta varusmiesten vammojen ja ammunnan varomääräysten riittämättömyyden vuoksi.

- Varusmiesten omat vakavat loukkaantumiset olivat ratkaisussani erittäin painavia. Ja kun kyseessä on varusmiesten ampumaharjoitus, mihin he ovat lain nojalla velvollisia osallistumaan ja valtio heidät sellaiseen velvoittaa, on selvää että valtion tehtävänä on ensisijaisesti vastata turvallisuudesta.

Neljä varusmiestä rikkoi määräyksiä

Rappe ei löytänyt näyttöä siitä, että heittimen panostajana toiminut varusmies olisi toiminut määräysten vastaiseksi. Myöskään kahden kantahenkilökuntaan kuuluvan upseerin ei katsottu laiminlyöneen tehtäviään. Yliluutnantti ja hänen apunaan ollut luutnantti valvoivat harjoitusta.

Puolustusvoimien varomääräykset edellyttävät vain yhden valvojan asettamista kolmen kranaatinheittimen muodostaman heitinjoukkueen ammuntaan. Hänen velvollisuutensa on valvoa, ettei kaksoislatausta tapahdu.

Rappen mukaan tämän velvollisuuden täyttäminen on kuitenkin mahdotonta, jos tuli-iskua ammutaan samanaikaisesti kolmella eri heittimellä, jotka ovat kymmenien metrien päässä toisistaan. Rovajärven tapauksessa upseerit olivat turmahetkellä kahden muun heittimen luona.

- Kolmannella heittimellä ei faktisesti ollut sellaista valvontaa, joka olisi voinut tämän onnettomuuden estää. Minun mielestäni varomääräykset eivät näytä riittäviltä, valtionsyyttäjä toteaa.

Valvojien määrää ei ole tarkistettu

Puolustusvoimat asetti turman jälkeen raskaat kranaatinheitinjärjestelmät väliaikaiseen ampumakieltoon. Tämän jälkeen pääesikunta tarkensi kranaatinheitinammuntojen ohjeita ja koulutusta.

Uusissa turvamääräyksissä heittimen tulinopeutta laskettiin ja jokaiselle heitinryhmän jäsenelle määrättiin suojaliivit ja aktiivikuulosuojaimet. Myös miehistön riittävään lepoon kiinnitettiin huomiota.

Ammuntaa valvovien henkilöiden määrään ei kuitenkaan puututtu.

- Asiassa on lähdetty siitä, että heitinryhmän sisäisessä toiminnassa rakennetaan se turvallisuus. Tulijoukkueen valvojan tehtävänä on valvoa, että kokonaissuoritus tapahtuu oikein. Hän ei voi valvoa jokaista yksittäistä kranaattia tai sen lataamista, jalkaväen tarkastaja, eversti Seppo Toivonen pääesikunnan maavoimaosastolta sanoo.

Lopullinen onnettomuustutkintaselostus turmasta julkaistaneen muutaman viikon kuluttua. Puolustusvoimat arvioi tapahtunutta sen perusteella.

- Sen pohjalta arvioidaan kaikki tähänastiset toimenpiteet ja niiden riittävyys, Toivonen kertoo.

(MTV3-STT)

  • Lue aiheesta lisää Puolustusvoimien sivuilta

Lue myös:

    Uusimmat