Suomen arvokkain laji on jatkossa naali.
Monien rauhoitettujen eläin- ja kasvilajien rahallinen arvo nousee kesäkuun alusta ympäristöministeriön päivitettyä lajien arvot.
Arvo annettiin yhteensä 478 rauhoitetulle lajille, joista 320 on eläinlajeja ja 158 kasvilajeja. Monille rauhoitetuille lajeille on annettu arvo nyt ensimmäistä kertaa.
Lajin arvoon vaikuttavat muun muassa lajin kannan koko, uhanalaisuus ja lisääntymiskyky. Uusissa arvoissa on huomioitu myös inflaation merkitys. Esimerkiksi jokihelmisimpukan eli raakun arvo lähes kolminkertaistuu, kun sen arvo nousee 589 eurosta 1 495 euroon.
Syksyllä 2024 Suomi uutisoi laajasti raakkutuhoista Stora Enson kohteessa.
Lue lisää: Yksi viime vuoden ympäristörikoksista oli törkeydessään ylitse muiden – useita tapauksia jää pimentoon
Stora Enson tutkinta Hukkajoelta valmistui – raakkutuhon syynä useat virheet
Sen sijaan merikotkan arvo putosi merkittävästi. Lajin tilanne on parantunut suojelutyön myötä, joten sen arvo laski 7 400 eurosta 407 euroon.
Jatkossa Suomen arvokkain laji on naali, jonka hinta nousi 7 400 eurosta yli 17 600 euroon.
Tunnettuja rauhoitettuja kasvilajeja ovat muun muassa hämeenkylmänkukka, jonka arvo on jatkossa noin 1 500 euroa, ja kangasvuokko, jolle asetettiin noin 500 euron arvo.
Rikosten tekijöitä hankala saada kiinni
Lajien suojelua koskevien luonnonsuojelulain säännösten noudattamista valvovat ely-keskukset. Jos rikkomusepäilyjä tulee, tutkii tapaukset poliisi, kertoo STT:lle ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärinen. Viranomaisilla ei ole kuitenkaan resursseja käydä riittävästi valvomassa alueita, joissa suojeltuja lajeja on.
– Esimerkiksi kangasvuokon kohdalla on havaintoja, että niitä käydään luonnosta ottamassa puutarhoihin, mutta tekijän selvittäminen on yleensä aika mahdotonta, jos silminnäkijöitä ei ole, Hyvärinen sanoo.
Vaikka valvominen on hankalaa, arvioidaan lajien arvottamisen lisäävän tietoisuutta ja nostavan kynnystä rikkoa luonnonsuojelulakia.
Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessa antaneensa uuden asetuksen lajien arvoista edellisen asetuksen vanhentumisen takia. Edellinen asetus ei ollut ajan tasalla nykyisen luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luettelon kanssa. Edellinen asetus annettiin vuonna 2002.
Hyvärisen mukaan jatkossa arvoja on tarkoitus päivittää useammin kuin yli 20 vuoden välein. Pelkästään jo inflaatio vaikuttaa arvojen vanhenemiseen nopealla tahdilla. Arvoja pitäisi päivittää viimeistään, kun rauhoitettujen lajien luetteloihin tulee muutoksia tai tulee uusi uhanalaisuusarvio.
– Kun tällaisia keskeisiä lajien rahallisiin arvoihin vaikuttavia tekijöitä päivitetään, silloin olisi paikallaan tehdä myös arvojen päivitys, Hyvärinen toteaa.