Luonnonsuojelurikosten ja ympäristön turmelemistapausten määrä kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Törkein ilmi tullut tapaus oli Suomussalmen raakkutuho.
Läheskään kaikki ympäristörikokset eivät tule poliisin tietoon. Kiinnijäämisriski on pieni ja rangaistukset yleensä sakkoja.
Poliisi tutkii Suomussalmen Hukkajoen viimekesäistä raakkutuhoa epäiltynä törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Törkeät tekomuodot ovat Suomessa harvinaisia, mutta ympäristörikoksia tulee poliisin tietoon noin 500 vuodessa.
Viime vuonna esimerkiksi ympäristön turmelemistapausten ja luonnonsuojelurikosten määrät kasvoivat edellisvuosiin verrattuna.
Vain osa ympäristörikoksista tulee viranomaisten tietoon.
– Varmaa on, että niitä jää piiloon, koska ympäristörikollisuus on jo luonteeltaan sen tyyppistä, että jos vaikka jätteitä dumpataan johonkin syrjäisimmille seuduille, niin voi olla, ettei ole paljon silminnäkijöitä, toteaa poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
– Varmaan ne, jotka ovat näkyvissä, tulevat tietoon, mutta talousrikollisuus, joka paljastuisi yrityksen toimintaa tarkastelemalla, niin sellaista työtä on varmaan paljon tehtävänä, arvioi Espoon ympäristövalvontapäällikkö Maria Myllynen.
Jätteitä päätyy luontoon
Yleisimmät ympäristörikokset liittyvät jätteiden epäasialliseen käsittelyyn. Tähän syyllistyvät niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin.
– Espoon yleisin ympäristörikos liittyy jätteiden käsittelyyn. Paljon on jätteiden hylkäämistä, dumppausta, vaarallisten jätteiden hylkäämistä vaikka sorakuoppaan, kemikaalisäiliöitä pohjavesialueella, romuautojen varastointia, joka aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, romuveneitä, joista tulee öljyvahinko veteen, luettelee Myllynen.
– Joko jätteiden jättäminen sellaiseen paikkaan, mihin niitä ei saa jättää ja sitten se, että jätteitä säilytetään vastoin määräyksiä. Usein tarkoituksena on välttää niitä kustannuksia, tietää Saukoniemi.
Vesistöjä roskataan ja pilataan
Monet tapaukset liittyvät myös vesistöjen pilaamiseen. Esimerkiksi Töölönlahteen vuodenvaihteessa valunut vihreä vesi oli peräisin rakennustyömaalta. Kyse oli vedenpainekokeilussa käytetystä väriaineesta, joka olisi pitänyt ohjata jätevesiviemäriin. Poliisi tutkii tapausta ympäristön turmelemisena.
Syytteeseen saakka päätyy vain noin kolmannes poliisin tietoon tulleista ympäristörikoksista. Kiinnijäämisriski on melko pieni ja rangaistukset yleensä lieviä. Ehdoton vankeusrangaistus on viimeisten 30 vuoden aikana tuomittu vain kerran, Lokapoikien tapauksessa.
– Mitä nopeammin rikokset tulisivat ilmi, poliisi ehtisi niitä tutkia ja selvittää ja toisaalta syyttäjällä olisi resursseja viedä niitä käsittelyyn, niin se varmaan parantaisi tilannetta, uskoo Myllynen.
– Tässä se yhteistyö on tärkeää ja sitä asiantuntemusta tarvitaan monelta taholta. Myös vihjeet kansalaisilta ovat tervetulleita, muistuttaa Saukoniemi.
Venäjän varjolaivasto on ympäristöriski
EU:n uusi ympäristörikosdirektiivi hyväksyttiin viime keväänä. Sen on tarkoitus yhdenmukaistaa ja koventaa ympäristörikoksista seuraavia rangaistuksia EU-maissa.
Kansainvälinen ympäristörikollisuus levittää verkostojaan myös Suomeen. Keski- ja Etelä-Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on vahvasti mukana jätebisneksessä.
– Näissä jätesiirroissa Suomessakin on ollut viitteitä kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta. On ollut tutkinnassa tapauksia, missä tällaista on ollut. Ehkä sijainti suojaa meitä vähän, mutta ei kokonaan, toteaa Saukoniemi.
Itämerellä seilaava Venäjän varjolaivasto aiheuttaa potentiaalisen ympäristörikosriskin. Öljyturman mahdollisuus on nyt entistäkin suurempi.