Putous-tähti Dennis Nylund peitteli nuorena äidinkieltään – käänsi nuoruuden häpeätilanteet sketsihahmoksi, johon rakastui koko Suomi

4:12
Katso video: Putous-tähti Dennis Nylund peitteli nuorena äidinkieltään – käänsi nuoruuden häpeätilanteet sketsihahmoksi

Dennis Nylund singahti suursuosioon Putouksen myötä, mutta näyttelijän ansioluettelo esiintyjänä oli merkittävä jo ennen ensimmäisiä televisiotöitä.

Näyttelijä Dennis Nylundin ensimmäisen Putous-kauden voi sanoa olleen menestys. Nylundin kaikkien aikojen ensimmäinen sketsihahmo Folke Rundqvist on raivannut tiensä sketsihahmokilpailun semifinaaliin sekä suomalaisten sydämiin. Nylund iloitsee itsekin siitä, että Folke on päässyt näin pitkälle ja myöntää olevansa yllättynyt ohjelman myötä tulleesta suosiosta.

– Tiesin, että tämä on tosi suosittu ohjelma ja tällä on hirveästi katsojia. Kyllä tavallaan odotin, että ihmiset näkevät mitä teen, mutta tämä suosio mikä nyt on tullut, on tottakai yllättänyt.

– Se on ihanaa ja musta tuntuu hyvälle se, että tässä on vuosia treenattu ja tehty asioita ja että suurempi yleisö sen näkee, niin kyllähän se lämmittää sydäntä.

Suurelle yleisölle Nylund ei ollut ennen Putousta kovinkaan tuttu kasvo. 35-vuotias tanssija-näyttelijä on lähtöisin Oulusta, jossa hän syntyi ja vietti nuoruutensa. Vaikka lapsuus Oulussa oli Nylundin mukaan hyvä, oli kaupunki hänelle kuitenkin jollain tapaa haastavakin.

– Mulla oli hirveä into päästä maailmalle ja isoihin kuvioihin. Mutta kyllä se Oulu kasvatti siinä mielessä hyvin, että se on tarpeeksi kaukana esimerkiksi täältä Helsingistä ja maailmalta, että se nostatti ehkä sitä intoa vielä treenata kovempaa ja päästä vielä pidemmälle.

Nylundin kotikieli on aina ollut ruotsi, mutta ystävät ja muut kodin ulkopuoliset ihmiset ovat olleet aina pitkälti suomenkielisiä. Lapsena Nylundin vanhemmat laittoivat poikansa suomenkieliseen päiväkotiinkin, jotta tämä oppisi suomen kielen. Eikä siinäkään kauan nokka tuhissut.

– Meni viikko, niin puhuin suomea kaikkien kavereiden kanssa. Kiitän myös vanhempiani siitä, että Oulussa sain myös suomen kielen vähän niin kuin ilmaiseksi.

Teini-ikäisenä Nylund koki kuitenkin joskus ruotsinkielisyytensä toisinaan haastavaksi ja kertoo, että puhui välillä vanhemmilleenkin suomea kapinoidakseen tavallaan äidinkieltään vastaan. Toisinaan Nylund yritti hieman peitellä suomenruotsalaisuuttaan, sillä suomen kielen käyttö jännitti toisinaan.

– Ei ehkä välttämättä uskaltanut avata suuta niin usein, kun pelkäsi, että sieltä saattaa tulla vähän hassuja sanoja. Mutta mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä enemmän ymmärtää, ettei se ole niin tärkeää, että sanotko sen kieliopillisesti oikein, vaan että sut ymmärretään.

– Folken koko idea perustuu niihin häpeäpilkkutilanteisiin silloin nuoruudessa, niin kyllä siitä jotain hyvääkin on saanut aikaiseksi.

Nylundin sukulaisetkin ovat ottaneet Folke Rundqvistin hyvin vastaan – perhepiirissä jos missä ymmärretään mistä sketsihahmon huumori on peräisin. Näyttelijä kertoo perustaneensa Folken myös sellaiseksi hahmoksi, jonka kanssa nauretaan yhdessä.

Kun Oulu ei enää riitä

Kun Oulu alkoi tuntua kerta kaikkiaan liian pieneltä, pakkasi Nylund reppunsa ja suuntasi maailmalle – kirjaimellisesti. Pakattu rinkka oli Nylundin mukana jo ylioppilaskirjoituksissa, joiden jälkeen hän suuntasi suoraan Tampereen kautta Helsinkiin.

Tanssiminen määritti tuolloin hyvin vahvasti Nylundin elämää, ja koko tanssijoiden parhaimmisto vaikutti pitkälti etelässä. Nylund halusi palavasti päästä treenaamaan sen keskiöön.

Myöhemmin Nylund päätyi kiertämään ympäri maailmaa tanssijana, ja vuonna 2009 mies pääsi lisäämään ansioluetteloonsa breakdancen maailmanmestaruuden. Nylundin mukaan hänellä oli nuoresta pitäen korkeat tavoitteet tanssinkin suhteen.

– Unelmat kasvavat myös sitä myötä, miten ne toteutuvat. Kyllä olen aina ollut sellainen tulisielu siinä mielessä, että jos lähden tekemään jotain, niin kyllä siitä pitää tulla maailman parasta tai ainakin priimaa. Kyllä se on mulle aina ollut sellainen bensa, mutta kyllä moni menestyminen ja kaikki tulee aina kuitenkin jotenkin yllätyksenä. Mutta kovaa treeniähän se vaatii.

Näytteleminen kulki hiljalleen kiinnostuksen kohteena tanssin rinnalla pitkään. Vuoden 2005 tienoilla Nylund pääsi tanssijana töihin teatteriin ja innostui entisestään nähdessään viereltä näyttelijöiden työskentelyä.

Teatterikouluun hakeutuminen kuitenkin tuntui vielä tuolloin liian pelottavalta ajatukselta.

– Mietin, etten mä tiedä siitä, olenko suomenkielinen vai ruotsinkielinen vai mitä olen. En oikein saanut itsestäni otetta siihen asiaan. Ja ura tanssijana oli kuitenkin niin kesken omalla tavallaan.

Vuonna 2011 Nylund päätti viimein hakea Teatterikorkeakouluun – ja pääsi sisään ensimmäisellä yrittämällä. Hakuprosessinkin aikana Nylundin mielessä vahvistui tunne siitä, että uusi suunta oli oikea. Tanssijana Nylund koki jo nähneensä tarpeeksi ja halusi haastaa itsensä uudella tavalla.

– Tulin sinne hyvin valmistautuneena ja mulla oli tosi kivaa. Päätin jo silloin, ennen kuin tulokset tulivat, että haen kyllä uudestaan, jos en pääse sisälle. Koska oli jotenkin niin kivaa ja siinä pääsi jotenkin todella kokeilemaan kaikennäköistä, nopeaa improa ja kaikkea, mitä sitä sisältä tuleekaan. Se voi olla myös pelottavaa, mutta semmoista kohti kannattaa aina mennä.

”Sieltä se kaikista suurin voima ja turva tulee”

Putouksen pariin Nylundia on pyydelty jo useamman vuoden ajan, mutta aiemmin näyttelijä on joutunut kieltäytymään töiden päällekkäisyyksien takia. Nylund on työskennellyt useamman vuoden ajan kiinnityksellä Svenska Teaternissa, ja nyt nälkä myös televisiotöitä kohtaan on kasvanut Nylundin mielessä.

– Teatterissa on oma meininkinsä ja se on tosi kivaa ja kiehtovaa. Sitä olen tehnyt aika paljon viime aikoina, viime vuosina. Tietysti kameran edessä oleminen on mulle vähän uudempaa, niin se tottakai kiinnostaa. Mutta ne molemmat ovat mulle äärimmäisen tärkeitä ja molemmista saan kiksejä eri tavalla.

– Vähän vaikeaa valita, kummasta lapsesta tykkää enemmän tyylisesti. Kyllä mielelläni teen molempia ja luojan kiitos siihen on mahdollisuus.

Voimaa töiden tekemiseen Nylund saa kotoaan, erityisesti vaimoltaan sekä 2-vuotiaalta tyttäreltään. Nylundin lapsellakin on jo selkeää käsitystä siitä, mitä isä oikein tekee työkseen.

– Lapsi aina sanoo ennen kuin lähden töihin, että ”lycka till pappa”. Ja sitten hän on myös oppinut sanomaan ”aaah, check!” (kuten Folke Rundqvist). Joten sieltä se kaikista suurin voima ja turva tulee.

Kuten Nylund totesi Putouksen suorassa lähetyksessäkin, hänen anoppinsa toden totta asustelee myös tällä hetkellä väliaikaisesti näyttelijän perheen luona. Nylundin mukaan anoppi auttaa perhettä toistaiseksi varsin hektisessä arjessa ja viettää aikaa yhdessä lapsenlapsensa kanssa.

– Pysyvä ratkaisu ei välttämättä ole, mutta suuri apu tulee sieltä.

Nylundin vaimo ei itse ole ruotsinkielinen ja pariskunta on näyttelijän mukaan pitänyt useamman vuoden yhtä. Kotona yhdessä oleminen ja perhe-energiasta nauttiminen ovat Nylundille suuria voimalähteitä, jotka auttavat jaksamaan elämänvaiheessa, kun ura viihdyttäjänä on uudenlaisessa murrosvaiheessa. Kun häneltä kysyykin, mikä isyydessä on parasta, tulee vastauksia liudallinen.

– Halaaminen on parasta ja se yhdessä oleminen. Se tavallaan, että siinä on pieni ihminen, joka on meidän vastuulla, jota me kasvatetaan ja yritetään saada siitä tolkun ihminen. Yhteiset hetket ja se, että puolet on mua ja puolet on vaimoa. Se on vaan ihanaa.

– Kyllä mä niitä (lapsia) haluaisin todella monta lisää, mutta katsellaan nyt.

Putous mtv-palvelussa ja MTV3-kanavalla lauantaisin kello 19.30.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja