Venäjän Ukrainasta varastamaa taidetta saatetaan tietyin erityispiirtein kaupata Suomessakin, sanoo asiantuntija.
Venäläinen tuho- ja ryöstöaalto on ollut katastrofi myös Ukrainan taideaarteille, joita on varastettu mittavia määriä sodan aikana.
Keskusrikospoliisin rikosylikonstaapeli evp. Kimmo Nokkosen mukaan vastaavaa ei ole nähty sitten 1940-luvun.
– Ukrainassa on käynnissä historian laajin kulttuurihistoriallisten esineiden ryöstely sitten toisen maailmansodan, Nokkonen sanoo MTV:n Rikospaikan haastattelussa.
– Ei se vielä Adolf Hitlerille ja Hermann Göringille vertoja vedä, mutta esimerkiksi Hersonin museosta, jota on kutsuttu Hersonin Louvreksi, on anastettu 14 000 taideteosta ja rekoilla kuljetettu pois, hän jatkaa.
Taidemuseo itse arvioi, että sen yli 14 000 teoksen kokoelmasta ainakin 10 000 on varastettu.
Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan maasta on varastettu yhteensä 480 000 kappaletta taideteoksia Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Asiantuntijoiden mukaan tarkkoja lukuja varkauksien määristä on vaikea todentaa, sillä useiden museoiden arkistot ovat vanhentuneita ja usein paperilla.
Ukrainan mukaan vaurioituneita ja tuhoutuneita taideteoksia on jopa 1,5 miljoonaa. YK arvioi, että Ukrainan kulttuuriperintö on kärsinyt 2,6 miljardin dollarin menetykset.
Taideväärennöksiä ja taiderikollisuutta käsiteltiin tällä viikolla myös Rikospaikassa. Rikospaikka katsottavissa MTV Katsomossa. |
"Kollegamme auttoivat varkaita"
Venäjä on vienyt suuren osan Hersonin taidemuseon 14 000 esineen kokoelmasta Krimille. Yhteensä Hersonin eri museoista ja kokoelmista on viety jopa 28 000 esinettä.
Hersonin taidevarkaudet ajoittuvat vuoteen 2022, jolloin Venäjä miehitti kaupunkia kahdeksan kuukauden ajan.
Ryöstösaaliiseen lukeutuu muun muassa maalauksia, veistoksia ja antiikin ajan kolikoita.
Hersonin taidemuseon johtajan mukaan taidetta piiloteltiin venäläisiltä kuukausia, kunnes museon ex-työntekijät lavertelivat miehittäjille.
– Kollegamme auttoivat varkaita ryöstämään museomme, sanoi museon johtaja Alina Dotsenko tammikuussa Atlantic-lehdelle.
Ukrainasta vietyä ja sittemmin palautettua skyyttikultaa.
Kun venäläiset miehittävät Hersonin alkuvuodesta 2022, nimitti Venäjä Dotsenkon paikalle paikalliskahvilan laulajan Natalia Desyatovan.
Ukrainan vastahyökkäyksen lähestyessä Hersonia syksyllä 2022 tuli ryöstelystä järjestelmällisempää.
– Jopa venäläisten kanssa yhteistyötä tehneet pyysivät, että hän (Desyatova) lopettaisi ryöstämisen 8 000 esineeseen. Hän kuitenkin totesi, että pomot suuttuisivat, jos hän ei veisi riittävästi, museon työntekijä Hanna Skrypka kertoi Atlanticille.
Desyatova ja useat muut venäläisiä avustaneet taidemuseoiden työntekijät pakenivat Hersonista perääntyneiden venäläissotilaiden mukana syksyllä 2022.
Venäjällä ryöstö on myönnetty. Krimillä sijaitsevan Tavrida-museon johtaja Andrei Malgin on kysyttäessä todennut, että varastettua taidetta pidetään hänen johtamassaan museossa.
1:27
Näin Hersonissa juhlittiin ukrainalaissotilaiden paluuta kaupunkiin marraskuussa 2022.
Natsit tyhjensivät Euroopan museot
Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun Ukrainan taidemuseoissa on valtiollisia varkaita. Myös Natsi-Saksa tyhjensi Hersonin taidemuseoita toisen maailmansodan aikana.
Hitlerin johtama valtio rohmusi aarteita ympäri Eurooppaa miehittämiltään alueilta. Taidemaalarin opinnoista haaveillut korpraali Hitler piti itseään paitsi sodan, niin myös taiteen asiantuntijana.
Natsi-Saksassa olikin sotavuosina useita merkittäviä yksityiskokoelmia, joista ehkä tunnetuin on valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin ryöstösaalis.
Natsien varastamaa taidetta on sekä palautettu omistajilleen, tuhoutunut että kadonnut jäljettömiin.
Natsi-Saksan johtajat ryöstivät mielellään miehittämiensä maiden taidemuseoita. Kuva saksalaistaiteen näyttelystä.
Täytyy olla "erityisen hereillä"
Taiderikoksiin perehtynyt rikosylikonstaapeli evp. Nokkonen arvelee, että Venäjän Ukrainasta varastamia taideaarteita pyritään jossain vaiheessa myymään.
– Jossain vaiheessa ryöstäjä pyrkii muuttamaan ryöstösaaliin rahaksi. Sitä yritetään varmasti saada Länsi-Euroopan markkinoille myyntiin, hän kertoo.
Tärkeää olisi, että rahanpesuvalvonnasta vastaavat viranomaiset olisivat "erityisen hereillä", Nokonen toteaa.
– Rajavalvonnalla näitä todellisia arvoesineitä ei saada kiinni, koska meillä on naapurissa valtio, jonka rakenteita tullaan todennäköisesti käyttämään hyväksi siinä, että ne saadaan Euroopan unionin alueelle ja taidemarkkinoille.
Sveitsi on taidevarkaiden suosikki
Taidemarkkinoiden asiantuntija Pauliina Laitinen uskoo, että niin sanotusti virallisesti varastetut taideaarteet Venäjä pitää piilossa tai sitten ne viedään esimerkiksi Sveitsin kautta muualle.
Sveitsiin siksi, että maan lainsäädäntö on varkaan näkökulmasta "suopeampi", Laitinen sanoo.
– Omistajuusoikeus kuuluu nopeammin teoksen hankkijalle Sveitsissä kuin muualla.
Vaikka esimerkiksi Hersonin taidemuseo putsattiin ilmeisesti varsin järjestelmällisesti, varastelevat sotilaat myös omatoimisesti.
Täten yksittäisiä teoksia voidaan yrittää kaupata myös vähemmän organisoidusti esimerkiksi rikollisryhmien välityksellä.
Laitinen korostaa sitä, etteivät taidevarkaudet ole mikään uusi asia.
– Taideaarteet ovat kansakunnan muisti ja identiteetti. Ne varastetaan aina, kun käydään valloitussotaa. Kun Ruotsi soti Puolassa 1600-luvulla, tyhjensivät ruotsalaiset maan taiteesta. Kaikkia niistä ei ole vieläkään palautettu, Laitinen kertoo.
Miksei nytkin Suomessa, kun kerran aikaisemminkin?
Suomi voisi periaatteessa olla otollinen reitti Venäjän varastamalle taiteelle, joka pyrkii Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain rahakkaille markkinoille.
Tällä hetkellä Suomen itärajan liikenne on kuitenkin voimakkaiden rajoitusten kohteena. Laitinen ei muutenkaan usko, että itärajasta olisi varastetun taiteen valtaväyläksi.
Otollisempia vaihtoehtoja ovat Puolan ja Turkin rajat, Laitinen katsoo. Niiden kautta taide on ennenkin vaihtanut kotimaataan.
Yksittäisiä varastettuja teoksia ja esineitä voi silti Suomeenkin ilmestyä.
– Pietarilaisesta museosta vietyä tavaraa on yritetty myydä Suomessa. Miksi nyt ei tehtäisi samalla tavalla, kun kerran aikaisemminkin? Laitinen pohtii.
Suomalainen erityispiirre
Taiteen salakuljetusta helpottaa se, että arvosta riippumatta esimerkiksi maalauksen voi kääriä rullalle, eikä huumekoiran nenä sitä löydä.
Suurimmat aarteet päätyvät Suomea rahakkaimmille markkinoille.
– Tiedetään valmiiksi, että yli miljoonan euron arvoiset teokset eivät täällä mene kaupaksi. Tänne tulee 10 000–50 000 euron esineet ja taide, Laitinen tietää.
Varastetusta taiteesta on Venäjälle muutakin iloa kuin itseisarvo ja mahdollinen myyntihinta. Taidetta voidaan käyttää kansainvälisessä politiikassa vakuutena ja neuvotteluvalttina.
Lisäksi taideväärennökset ovat Venäjällä miljardibisnes, Laitinen sanoo. Kun yksi teos varastetaan, siitä herkästi tehdään useita kopioita.
Suomessa myytävässä varastetussa taiteessa on sellainen erityispiirre, että sitä kaupitellaan yleensä pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Laitinen huomauttaa.
– Siellä on pääomaa, mutta vähemmän asiantuntijoita.
14:27