Puolet pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä – järjestöt hoputtavat energiayhtiöitä luopumisessa

Puolet pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä kivihiilestä 1:58

Puolet pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä. Hiilen käytöstä aiotaan luopua, muttei vielä lähivuosina. Ympäristöjärjestöt kiirehtivät aikataulua, mutta energiayhtiöt haluavat edetä hitaammin.

Suomessa on käytössä enää alle kymmenen isoa hiilivoimalaa ja niistä neljä sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun lämmitys on vahvasti kivihiilen varassa. Helsingin kaukolämmöstä 58 prosenttia tuotetaan kivihiilellä. Espoon luku on 54 prosenttia ja Vantaan 42 prosenttia.

Energiayhtiöt ovat kuitenkin määritelleet aikataulut kivihiilestä luopumiselle.

– Takaraja meillä on vuosi 2050, jolloin haluamme olla ilmastoneutraaleja, määrittelee Helen Oy:n vastuullisuudesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren.

– Me olemme luvanneet, että asiakkaiden käyttämä kaukolämpö on hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä, sanoo Fortum Oyj:n kehitysjohtaja Niko Wirgentius.

– Meillä on suunnitelma ja olemme luvanneet, että 2020-luvulla luovuttaisiin kokonaan kivihiilen käytöstä, linjaa Vantaan Energia Oy:n myyntijohtaja Ilkka Reko.

Ympäristöjärjestöt kiirehtivät luopumista

Ympäristöjärjestöt toivoisivat nopeampaa aikataulua.

– Näemme, että 2020-luvun alkupuolella kivihiilestä pitäisi päästä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla eroon. Ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin kukaan on osannut odottaa, perustelee Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori Hanna Hakko.

Hakon mielestä aikataulua pitäisi nopeuttaa, vaikka suomalaisten energiayhtiöiden osuus ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä on marginaalinen.

– On myös niin, että kun Suomessa saadaan näitä teknologioita kehitettyä ja otettua käyttöön, niitä on mahdollisuus viedä muihin maihin.

"Pala kerrallaan ja hallitusti"

Energiayhtiöt haluavat tehdä muutoksen hitaammin.

– Uudet tekniikat, biopolttoaineet, ovat merkittävästi kalliimpia. Me haluamme tehdä ratkaisuja niin, että energian hinta on kohtuullista myös jatkossa, selittää Helenin Westergren.

– Meillä on yli 80 prosentin markkinaosuus Vantaalla kaukolämmöstä ja meidän vastuulla on se, että Vantaa pysyy lämpöisenä. Sen takia joudutaan tekemään näitä pala kerrallaan ja hallitusti, toteaa Vantaan Energian Reko.

– Me toivomme, että esimerkiksi tämmöiset uudet tekniikat ja uudet innovaatiot kuten geoterminen lämpö löisivät itsensä läpi ja niistä tulisi toteuttamiskelpoisia. Silloin se voisi aikaistaa tätä aikataulua, huomauttaa Fortumin Wirgentius.

Haketta ja geotermistä energiaa

Yhtiöillä on suunnitelmia kivihiilestä eroon pääsemiseksi.

Helsingissä Hanasaaren voimala suljetaan vuonna 2024. Salmisaaren voimalassa lisätään pellettien polttoa.

– Jatko katsotaan Hanasaaren sulkemisen jälkeen. Hiilen korvaamiseen tarvitaan monta keinoa ja monenlaisia ratkaisuja. Biopolttoaineet ovat yksi ratkaisu, lämpöpumput, aurinko, tuuli - näillä alkuvaiheessa lähdetään, luettelee Westergren.

Vantaalla Martinlaakson voimalassa ryhdytään polttamaan haketta.

– Martinlaaksossa otetaan uudelleen käyttöön vanha maakaasukattila, jossa ruvetaan polttamaan haketta. Se puolittaa fossiilisten polttoaineiden käyttömme. Meille jää tässä pikkuisen aikaa katsoa, millä se loppu kivihiili korvataan. Seuraamme, jos tulevaisuus tuo jotain uusiakin mahdollisuuksia tuottaa lämpöä esimerkiksi geotermisellä ratkaisulla, miettii Reko.

Espoossa Suomenojan voimalassa palaa vielä hiili.

– Tämän vuoden aikana valitsemme kolmesta vaihtoehdosta polun, jolla hiilestä päästään eroon. Varmasti käytetään biomassaa, hukkalämmön kierrätystä ja hyödyntämistä ja muita uusiutuvan energian keinoja. Toivomme, että geoterminen energia tulee tuottamaan puolet Espoon lämmön tarpeesta tulevaisuudessa. Tämä selviää, kun yhteishankkeemme St1: kanssa tulee valmiiksi noin vuoden kuluttua, arvioi Wirgentius.

"Toivotaan innovatiivisia ratkaisuja"

Ympäristöjärjestöjen mielestä kaupunkien suunnitelmat ovat pääosin hyviä.

– Selvästi yhtiöt ovat vakavissaan tekemässä uudistuksia. Järjestöissä huolestuttaa se, että monissa yhtiöissä painottuu paljon bioenergia ja siitä on tullut tutkijoilta vakavaakin viestiä, että mitä se tarkoittaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Toivotaan, että yhtiöissä lähdettäisiin vähän innovatiivisempiakin ratkaisuja katsomaan, ehdottaa Hakko.

Sipilän hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi luopuu hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana.

Lue myös:

    Uusimmat