Puolet pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä – järjestöt hoputtavat energiayhtiöitä luopumisessa

Ympäristöjärjestöt kiirehtivät luopumista

Ympäristöjärjestöt toivoisivat nopeampaa aikataulua.

– Näemme, että 2020-luvun alkupuolella kivihiilestä pitäisi päästä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla eroon. Ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin kukaan on osannut odottaa, perustelee Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori Hanna Hakko.

Hakon mielestä aikataulua pitäisi nopeuttaa, vaikka suomalaisten energiayhtiöiden osuus ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä on marginaalinen.

– On myös niin, että kun Suomessa saadaan näitä teknologioita kehitettyä ja otettua käyttöön, niitä on mahdollisuus viedä muihin maihin.

Vantaalla Martinlaakson voimalassa aletaan polttaa haketta.MTV

"Pala kerrallaan ja hallitusti"

Energiayhtiöt haluavat tehdä muutoksen hitaammin.

– Uudet tekniikat, biopolttoaineet, ovat merkittävästi kalliimpia. Me haluamme tehdä ratkaisuja niin, että energian hinta on kohtuullista myös jatkossa, selittää Helenin Westergren.

– Meillä on yli 80 prosentin markkinaosuus Vantaalla kaukolämmöstä ja meidän vastuulla on se, että Vantaa pysyy lämpöisenä. Sen takia joudutaan tekemään näitä pala kerrallaan ja hallitusti, toteaa Vantaan Energian Reko.

– Me toivomme, että esimerkiksi tämmöiset uudet tekniikat ja uudet innovaatiot kuten geoterminen lämpö löisivät itsensä läpi ja niistä tulisi toteuttamiskelpoisia. Silloin se voisi aikaistaa tätä aikataulua, huomauttaa Fortumin Wirgentius.

Energiayhtiöillä on suunnitelmia siitä, miten kivihiili korvataan.MTV

Haketta ja geotermistä energiaa

Yhtiöillä on suunnitelmia kivihiilestä eroon pääsemiseksi.

Helsingissä Hanasaaren voimala suljetaan vuonna 2024. Salmisaaren voimalassa lisätään pellettien polttoa.

– Jatko katsotaan Hanasaaren sulkemisen jälkeen. Hiilen korvaamiseen tarvitaan monta keinoa ja monenlaisia ratkaisuja. Biopolttoaineet ovat yksi ratkaisu, lämpöpumput, aurinko, tuuli - näillä alkuvaiheessa lähdetään, luettelee Westergren.

Vantaalla Martinlaakson voimalassa ryhdytään polttamaan haketta.

– Martinlaaksossa otetaan uudelleen käyttöön vanha maakaasukattila, jossa ruvetaan polttamaan haketta. Se puolittaa fossiilisten polttoaineiden käyttömme. Meille jää tässä pikkuisen aikaa katsoa, millä se loppu kivihiili korvataan. Seuraamme, jos tulevaisuus tuo jotain uusiakin mahdollisuuksia tuottaa lämpöä esimerkiksi geotermisellä ratkaisulla, miettii Reko.

Espoossa Suomenojan voimalassa palaa vielä hiili.

– Tämän vuoden aikana valitsemme kolmesta vaihtoehdosta polun, jolla hiilestä päästään eroon. Varmasti käytetään biomassaa, hukkalämmön kierrätystä ja hyödyntämistä ja muita uusiutuvan energian keinoja. Toivomme, että geoterminen energia tulee tuottamaan puolet Espoon lämmön tarpeesta tulevaisuudessa. Tämä selviää, kun yhteishankkeemme St1: kanssa tulee valmiiksi noin vuoden kuluttua, arvioi Wirgentius.

Espoossa toivotaan, että koehanke onnistuu ja kaupunki saa tulevaisuudessa geotermistä lämpöä syvältä kalliosta.MTV

"Toivotaan innovatiivisia ratkaisuja"

Ympäristöjärjestöjen mielestä kaupunkien suunnitelmat ovat pääosin hyviä.

– Selvästi yhtiöt ovat vakavissaan tekemässä uudistuksia. Järjestöissä huolestuttaa se, että monissa yhtiöissä painottuu paljon bioenergia ja siitä on tullut tutkijoilta vakavaakin viestiä, että mitä se tarkoittaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Toivotaan, että yhtiöissä lähdettäisiin vähän innovatiivisempiakin ratkaisuja katsomaan, ehdottaa Hakko.

Sipilän hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi luopuu hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana.