Norjan puolustusakatemian professorin mukaan Ruotsi vaikutti lamaantuneelta, kun kiinalaisalusta epäiltiin marraskuussa Itämeren merikaapelien vaurioittamisesta.
Suomi puhuu vallan kieltä, kun Ruotsi puolestaan vaikuttaa lamaantuneelta, summaa sotilasstrategian ja -toiminnan professori Tormod Heier Norjan puolustusakatemiasta. Professori vertaili kahden maan reaktioita ruotsalaiselle uutistoimisto TT:lle.
Kun kaapelit Suomenlahdella vaurioituivat joulupäivänä, nousivat Suomen viranomaiset vaurioista epäiltyyn Eagle S -öljytankkeriin jo seuraavana yönä.
Ruotsin viranomaisilta kesti kuukauden päästä Kiinan lipun alla purjehtivaan Yi Peng 3 -alukseen, jonka epäillään marraskuussa vaurioittaneen merenalaisia kaapeleita kiskomalla ankkuriaan merenpohjassa.
– Se kertoo hyvin erilaisista kriisinhallinnan kulttuureista, Heier sanoo.
Kiinalaisaluksen vaurioittamiksi epäillyt kaapelit korjattiin pian niiden vaurioitumisen jälkeen. Yi Peng 3 lähti aatonaattona liikkeelle Tanskan ja Ruotsin välistä Kattegatin salmesta, jossa se oli ollut ankkurissa viikkojen ajan.
Professori: Ruotsalaiset välttävät yhteenottoja
Heierin mukaan Suomi on ollut myös viestinnässä selkeämpi ja nopeampi.
– Se on osa suomalaista kehonkieltä. Se herättää kunnioitusta ja auttaa pitämään mahdolliset viholliset käsivarren mitan päässä. Suomi puhuu ainoaa kieltä, jota Venäjä kunnioittaa ja ymmärtää. Vallan kieltä.
Ruotsin viranomaisilla taas on taipumus välttää yhteenottoa, Heier sanoo. Hän nostaa esille sen, että Ruotsin poliisi ei alun perin nimennyt kiinalaisalusta julkisesti.
– Ruotsi piiloutuu liberaalien oikeusperiaatteiden taakse. Niiden mukaan asiat on tutkittava perusteellisesti. Se on toisenlainen kriisinhallinnan muoto, jossa asiat etenevät paljon hitaammin.
Ruotsin ulkoministeri: Erilaiset olosuhteet
Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard sanoi perjantaina, että Ruotsin ja Suomen olosuhteet ovat erilaiset. Suomalaisviranomaiset olivat aluksen välittömässä läheisyydessä, Stenergard toteaa.
Stenergard on arvostellut Kiinaa siitä, ettei se ole päästänyt ruotsalaista syyttäjää Yi Peng 3 -alukselle.
– Kun Ruotsi pyysi, että alus menisi ruotsalaiseen satamaan, pyyntöä ei noudatettu, Stenergard sanoi.
Professori Heier myöntää erilaiset olosuhteet, mutta uskoo silti, että taustalla olevat kulttuurierot ovat merkityksellisiä. Hänen mukaansa selitys löytyy maiden sotakokemuksista.
– Ruotsi ei ole ollut sodassa sitten vuoden 1814, ja se on kehittänyt 200 vuoden aikana tavan käsitellä kriisejä siten, että se on pyrkinyt välttämään tarpeettomia provokaatioita. Oletan tämän vaikuttavan pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön tulevina vuosina.