Oma sodan ajan tehtävä sekä muutokset terveydessä, ammatissa tai koulutuksessa ovat saaneet reserviläiskirjeen vastaanottajat ottamaan yhteyttä Puolustusvoimiin.
Kyselyitä tuli runsaasti kirjeiden postittamisen jälkeen touko-kesäkuussa, sen jälkeen on ollut hiljaisempaa.
Lopullisia vahvistettuja tilastoja ei vielä ole, mutta arvio yhteydenottojen määrästä liikkuu vajaan kymmenen tuhannen kieppeillä.
Asevelvollisuussektorin johtajan everstiluutnantti Jari Enbergin mukaan määrän jääminen tässä vaiheessa noin prosenttiin kaikkiaan 900 000 kirjeestä osoittaa, että järjestelmä on perusteiltaan kunnossa ja toimiva.
– Oli tietysti hyvä todeta tämä reserviläiskirjeillä, ettei kyseessä ollut vain olettama, Enberg sanoo.
Suurempaankin kyselytulvaan oli hänen mukaansa varauduttu.
STT:n Puolustusvoimien aluetoimistoihin tekemän soittokierroksen mukaan kyselyiden henki on ollut myönteinen.
– 95 prosenttia yhteydenotoista on ollut erittäin ystävällisiä ja positiivisia. Häirikkösoittoja ei ole juurikaan tullut, kertoo Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, komentaja Matti Eskola.
Miten pääsisi riviin?
Sähköpostia lähettäneet tai puhelimeen tarttuneet näyttävät olleen pääosin maanpuolustushenkistä väkeä. Jos sodan ajan sijoitusta ei ole kirjeessä nimetty, aluetoimistolta on tiedustelu, miten sellaisen voisi yhä saada.
– Hyvin moni toivoi, että hänellä olisi sodanajan tehtävä, vahvistaa majuri Kai Nyman Pohjanmaan aluetoimistosta.
Jonkin verran kyselyitä ovat myös aiheuttaneet yritysten työntekijöistään tekemät henkilövaraukset, mikä on asevelvollisuuslain nojalla mahdollista yleisen tai sotilaallisen edun kannalta tärkeillä yhteiskunnan aloilla.
Tiedustelijan työpaikka on saattanut varauksen tekemisen jälkeen vaihtua tai sitten työntekijälle ei ole ehkä kerrottu koko varauksesta.
-Ainakin meidän alueella on näkynyt piikki siinä, että yritykset ovat aktivoituneet päivittämään ja ajantasaistamaan henkilövarauksiaan, kertoo everstiluutnantti Kimmo Rajala Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta.