Professori: Nämä ovat varttuneiden vahvuudet työelämässä

Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Juhani Ilmarinen sanoo, että vanhemmilla polvilla on paljon annettavaa työelämään. Vaikka fyysinen kunto iän myötä heikkenisi, henkisiä voimavaroja on ehtinyt karttua sitäkin enemmän.

Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Juhani Ilmarinen puolustaa ikääntyviä työmarkkinoilla ja sanookin, että vanhemmilla ihmisillä on puolellaan monta sellaista asiaa, joita nuoremmilla ei ole. Hänen mukaansa vanhemmat ihmiset ovat vahvoilla henkisessä kasvussa.

– Henkisen kasvun alle voidaan lukea 10 eri asiaa, mitkä vahvistuvat vanhetessa. Fyysisellä puolella tapahtuu heikkenemistä, se tiedetään, mutta monet henkisen puolen ominaisuuksista säilyy täysin muuttumattomina tai paranevat, Ilmarinen sanoo.

Vahvuuksia on monia: kyky ajatella strategisesti, kyky nähdä olennainen, kyky harkita, kyky pohtia ja kyky perustella ajatuksensa monitasoisesti.

– On myös viisautta, jonka alle kuuluu monta asiaa. Se onkin usein se asia, mikä vanhemmassa ihmisessä hyväksytään ja tunnistetaan vahvuudeksi, Ilmarinen sanoo.

Ikääntyessä myös elämänhallinta paranee.

– Elämänhallintaa oppii vain elämällä, ei mistään muualta. Asioiden väliset vuorovaikutukset nähdään selkeämmin ja hahmotetaan kokonaisvaltaisemmin. Lisäksi kielenkäytön hallinta paranee, osataan sanoa asia niin, että toinen ymmärtää.

Ilmarinen sanoo, että vanhempi polvi on myös työhönsä nuorta polvea sitoutuneempaa.

– + 50-vuotias on vihreän oksansa löytänyt. Sitoutuminen on korkealla, uskollisuus on korkea ja jos sen ikäistä koulutetaan, tiedetään, että hän sitoutuu hyödyntämään oppinsa työssään, Ilmarinen sanoo.

– Ja työkokemus, sitä ei voi saada kuin työtä tekemällä.

Nuoret ja vanhat yhdessä töihin

Ilmarisen mukaan paras tapa siirtää vanhemmalta tietoa nuoremmalle on se, että nämä sukupolvet tekevät yhdessä töitä.

– Ei pidä tehdä niin, että sukupolvet eriytetään. Lisäarvo tulee juuri siitä, että he tekevät töitä yhdessä.

– Nuorillakin on semmoista, mitä vanhemmat voivat oppia. Ei tiedonsiirto ole yksisuuntaista, kaikkien kannattaa oppia toisilta. Tehtävien ei tarvitse olla samoja, mutta yhdessä voidaan tehdä töitä. On johtamisen tehtävä viedä nämä sukupolvet yhteen, Ilmarinen sanoo.

Ilmarisen mukaan on kyse siitä, että eri työntekijöiden erilaiset vahvuudet tunnistetaan.

– Taustalla on se iso asia, että jokaisella sukupolvella on oma vahvuutensa, jotain sellaista, mitä muilla ei ole. Siitä tulee se lisäarvo. Tätä ei ymmärretä, vaan halutaan ajatella tekemiset sen keski-ikäisen mukaan, sillä yleensä se on helpoimmin johdettavissa oleva joukko.

Nuorten arvot ovat erilaiset

Ilmarinen ei allekirjoita sitä, että nuoret olisivat laiskempia työntekijöitä kuin vanhemmat. Hänen mukaansa nuorissa on hyviä ja innokkaita työntekijöitä joukossa.

– Mutta siellä on semmoinen ero, jos ajatellaan suuren ikäluokan porukkaa, että heille työllä on suuri arvo, työ halutaan tehdä hyvin. Se on se asenne, että pistetään likoon kaikki. Kun taas uusi sukupolvi katsoo asioita eri näkökulmasta. Heillä elämässä on muitakin arvoja kuin työ. On tapahtunut arvojen muutos yhteiskunnassa, eikä pelkästään Suomessa, vaan muuallakin.

– Nuoret ovat paljon projektitöissä ja lyhyissä työpesteissä. Niitä otetaan, kun parempaa ei ole löytänyt. Silloin motiivi sitoutua ei ole sataprosenttinen. Se johtuu varmaan työn sopivuudesta ja työn laadusta, ei siitä, että nuoret olisivat systemaattisesti laiskoja, Ilmarinen sanoo.

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Kuvat: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat