Innokkaat nuoret, ruuhkavuosien raskauttamat keski-ikäiset sekä kokeneet seniorit. He kaikki ovat asiantuntijoiden mukaan tarpeen työpaikalla, mutta hyvä johtaja huomioi alaistensa eri elämänvaiheet. Aihe oli esillä torstaina Ikäjohtamisseminaarissa Turussa.
– Vaikka nuoret hallitsevat usein vaikkapa informaatioteknologian paremmin, suurten kokonaisuuksien analysointi käy kokeneelta työntekijältä parhaiten. Eri-ikäisyys työpaikalla onkin voimavara, joka oikein johdettuna mahdollistaa yrityksen menestymisen, tiivistää EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk.
Työelämässä ovat viime aikoina puhuttaneet ikäohjelmat ja -johtaminen. Taustalla ovat muun muassa työikäisen väestön keski-iän nousu ja työelämään tulevien ikäluokkien pienentyminen. Keskusteluja on käyty lähinnä negatiivisista asioista, kuten suorituskyvyn laskusta, työtehon alenemisesta ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemasta syrjinnästä.
Ikäjohtaminen ei kuitenkaan liity vain vanhempiin ihmisiin, vaan siinä on tarkoitus huomioida eri elämänvaiheiden erityispiirteet.
– Huomioidaan, arvostetaan ja hyödynnetään nämä eri ikäryhmien vahvuudet, tavoitteet ja myös kipukohdat, määrittelee kauppatieteiden tohtori, johtamiskouluttaja Tua Herrgård.
Siirtyykö hiljainen tieto?
Käytännössä ikäjohtaminen voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että mietitään työnkuvia uusiksi tai työaikajoustoja elämäntilanteiden mukaan. Työhyvinvointi lisääntyy, ja työkyky pysyy hyvänä. Organisaatio hyötyy, kun eri-ikäiset ihmiset oppivat toisiltaan.
Herrgård kertoo, että ikäjohtamisen hyödyntäminen on suomalaisyrityksissä paranemaan päin. Petraamista voisi hänen mielestään olla hiljaiseen tietoon ja osaamiseen liittyvässä johtamisessa. Osaamisen arvostaminen ei aina näy esimerkiksi yt-prosesseissa, jossa ihmisiä vähennetään siirtämällä heidät eläkkeelle.
