Innokkaat nuoret, ruuhkavuosien raskauttamat keski-ikäiset sekä kokeneet seniorit. He kaikki ovat asiantuntijoiden mukaan tarpeen työpaikalla, mutta hyvä johtaja huomioi alaistensa eri elämänvaiheet. Aihe oli esillä torstaina Ikäjohtamisseminaarissa Turussa.
– Vaikka nuoret hallitsevat usein vaikkapa informaatioteknologian paremmin, suurten kokonaisuuksien analysointi käy kokeneelta työntekijältä parhaiten. Eri-ikäisyys työpaikalla onkin voimavara, joka oikein johdettuna mahdollistaa yrityksen menestymisen, tiivistää EK:n asiantuntijalääkäri Jan Schugk.
Työelämässä ovat viime aikoina puhuttaneet ikäohjelmat ja -johtaminen. Taustalla ovat muun muassa työikäisen väestön keski-iän nousu ja työelämään tulevien ikäluokkien pienentyminen. Keskusteluja on käyty lähinnä negatiivisista asioista, kuten suorituskyvyn laskusta, työtehon alenemisesta ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemasta syrjinnästä.
Ikäjohtaminen ei kuitenkaan liity vain vanhempiin ihmisiin, vaan siinä on tarkoitus huomioida eri elämänvaiheiden erityispiirteet.
– Huomioidaan, arvostetaan ja hyödynnetään nämä eri ikäryhmien vahvuudet, tavoitteet ja myös kipukohdat, määrittelee kauppatieteiden tohtori, johtamiskouluttaja Tua Herrgård.
Siirtyykö hiljainen tieto?
Käytännössä ikäjohtaminen voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että mietitään työnkuvia uusiksi tai työaikajoustoja elämäntilanteiden mukaan. Työhyvinvointi lisääntyy, ja työkyky pysyy hyvänä. Organisaatio hyötyy, kun eri-ikäiset ihmiset oppivat toisiltaan.
Herrgård kertoo, että ikäjohtamisen hyödyntäminen on suomalaisyrityksissä paranemaan päin. Petraamista voisi hänen mielestään olla hiljaiseen tietoon ja osaamiseen liittyvässä johtamisessa. Osaamisen arvostaminen ei aina näy esimerkiksi yt-prosesseissa, jossa ihmisiä vähennetään siirtämällä heidät eläkkeelle.
– On paljon projekteja, jotka ylläpitävät fyysistä työkykyä, mutta meillä on kyllä vielä paljon tekemistä älyllisessä työkyvyssä ja työelämässä jaksamisessa, Herrgård sanoo.
Liiketaloustieteen professori Alf Rehn Åbo Akademista arvioi, että Suomessa keskitytään ehkä miettimään liikaa ikääntyvien ihmisten polvien ja selkien huoltamista. Hänestä pitäisi puhua enemmän siitä, kuinka suomalaiset työpaikat muutetaan sellaisiksi, että kaikenikäiset viihtyvät ja voivat hyödyntää osaamistaan.
Yritykset menettävät kokemusta
Julkisessa keskustelussa on ihmetelty, kuinka vaikeaa varttuneempien saattaa olla työllistyä uudelleen, jos he jäävät ilman työtä.
– Suomalaiset yritykset menettävät tässä hyvin paljon potentiaalista kokemusta ja osaamista, koska kyllä esimerkiksi suomalainen viisikymppinen on usein erittäin osaava, hyvin koulutettu, ja hänellä on vielä paloa ja intoa tehdä, Rehn sanoo.
Yrityksillä olisi Rehnin mukaan syytä muuttaa käsitystään ikääntymisestä laajemminkin, koska yli 65-vuotiaat ovat kuluttajina yhä tärkeämpi ryhmä.
– Heillä on vielä rahaa, heillä on vielä tahtoa tehdä, Rehn perustelee.
– Vanhempia työntekijöitä tullaan tarvitsemaan. Ei 20-vuotias mainosjantteri tiedä, mitä 70-vuotias nainen Kempeleeltä haluaa ostaa.