Suuri palveluyritys kärsii kroonisesta työvoimapulasta – palkkaisi mielellään myös yli 55-vuotiaita: "Meillä ei syrjitä"

L&T on onnistunut nostamaan työntekijöidensä keskimääräistä eläköitymisikää muun muassa lisäämällä kuntoutusta. Tärkeiksi on huomattu muun muassa kaksi asiaa: lääkkeiden syöminen ja hampaiden hoitaminen.

Palveluyritys Lassila & Tikanojassa on krooninen työntekijäpula. Kiinteistö-, ympäristö- ja teollisuuspalveluja tarjoavalla yhtiöllä on joka päivä sata työpaikkaa avoinna.

Samaan aikaan Suomessa puhutaan yli 55-vuotiaiden ikäsyrjinnästä ja työllisyysasteen nostamisen vaikeudesta. Onko yli 55-vuotiaiden työllistymisen vaikeus myytti?

– Sen voin sanoa, että meillä ei syrjitä. Rekrytoimme työntekijöitä hyvin tasapainoisesti eri ikäryhmistä, samassa suhteessa kuin niistä meille haetaan, kertoo hr-asiantuntija Lotta Palonen.

Lassila & Tikanojassa työskentelee 14–74-vuotiaita työntekijöitä, joista suurimman ryhmän muodostavat 25–30-vuotiaat. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osuus on 17 prosenttia ja kasvaa koko ajan.

Suomen työllisyysasteen trendiluku oli elokuussa 71,6 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on saavuttaa toimillaan 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Miksi työnantajat ja työnhakijat eivät tällä hetkellä kohtaa? Se on L&T:n yhteiskuntasuhdejohtajan Jorma Mikkosen mielestä iso kysymys. Hänestä hallituksen budjettiriihen päätöksissä hyvää oli työttömien aktivointi ja työvoimapalveluiden vahvistaminen.

– Kohtaanto-ongelman taustalla on ainakin osittain se, että työmarkkinat ovat muuttuneet aika jäykiksi. Vielä 1970–1980-luvuilla muutettiin töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Nyt tuntuu siltä, että edes pääkaupunkiseudun sisällä ei olla valmiita muuttamaan.

– Lahdessa on suurten kaupunkien korkein työttömyysaste. Se sijaitsee vain sadan kilometrin päässä, mutta sieltä ei liikuta pääkaupunkiseudulle, jossa on akuutti tarve työvoimasta. Meillä on tällaisia hidastavia rakenteita.

Mikkosen havainto saa tukea Nordean tuoreesta kyselytutkimuksesta. Sen mukaan vain joka kolmas suomalainen olisi valmis muuttamaan työn perässä, jos jäisi työttömäksi.

Mikkonen sanoo, että valtion tehtävä on miettiä keinot, joilla motivoidaan työttömät takaisin työelämään. Kun ihmisillä on motiivi, L&T:llä on töitä tarjolla. Ilman työntekijän omaa sisäistä motiivia ei palvelualalla pärjää.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Mikkonen näkee, että kymmenen vuoden päästä työvoimapula vain pahenee. Siksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa, työurien pidentämistä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistämistä.

– Työmarkkinoiden ulkopuolella on ajautunut jo lähemmäs 500 000 henkilöä. Me nähdään siellä iso työllistämispotentiaali, jota ei tällä hetkellä riittävän aktiivisesti edistetä. Tästä pitäisi puhua enemmän.

L&T:llä on ollut projekteja, jotka ovat keskittyneet erityisryhmien työllistämiseen. Erityisryhmät muodostavat jo 350 000 ihmisen reservin. Mikkonen sanoo, että kolmasosa jo työttömyyskyvyttömyyseläkkeellä olevista haluaa takaisin työelämään. Kehitysvammaisia on Suomessa 25 000, ja heidän työllisyysasteensa on vain kaksi prosenttia, kun Ruotsissa ja muissa länsimaissa se on 25 prosenttia.

Työkyky on alentunut jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella, ja heistä 200 000 on ohjautunut työelämän ulkopuolelle, työkyvyttömyyseläkkeelle. Nämä ihmiset pystytään hallitusti työllistämään, kun mietitään, mikä henkilön toimintakyky on.

– Se onnistuu, kun räätälöidään, mitä töitä ihminen tekee ja millaisissa olosuhteissa. Usein siinä on työparin tuki mukana, hr-asiantuntija Lotta Palonen sanoo.

Hän huomauttaa, että Suomen sosiaali ja terveys ry:n arvio sairauden tai vamman takia vaikeammin työllistyvien kokonaismäärästä on noin 60 000 henkilöä. Siksi tulevaisuuden työelämään kuuluu tarve räätälöidä ratkaisuja.

– Täytyy ottaa huomioon se, että työelämä ja työyhteisöt ovat monimuotoisia, ja ihmisten tarpeet ovat erilaisia. On tärkeää saada jokaisen panos käyttöön.

Mikkosen mielestä Suomessa ajatellaan edelleen turhan mustavalkoisesti, että ihmiset ovat joko terveitä tai sairaita, ja että terveet kuuluvat töihin ja sairaat eivät.

– Meillä Lassila & Tikanojassa työskentelee useita satoja osatyökykyisiä ihmisiä. Suurimmalla osalla sairaus tai vamma ei vaikuta nykyisen työn tekemiseen.

”Maksuluokkamalli pitäisi kääntää ylösalaisin”

Mikkosen mukaan osatyökykyisten työllistämisen hidasteena on työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalli, joka pitäisi kääntää ylösalaisin. Niillä työnantajilla, jotka työllistävät eniten osatyökykyisiä, pitäisi olla alhaisimmat eläkemaksut.

– Silloin saadaan kannustin työllistää. Nyt meillä on työpaikkoja ja halu työllistää, mutta otamme ison riskin. Jos työntekijä ei pysykään työelämässä, me joudumme maksamaan aiheuttamisperiaatteen mukaan heidän työkyvyttömyyseläkkeensä eläkeikään saakka.

Osana henkilöstön työkyvyn johtamista L&T:n tavoitteena on nostaa yhtiön keskimääräistä eläköitymisikää 65 vuoteen. Yhtiön periaate on, että työntekijän pitää päästä terveenä työpäivän jälkeen kotiin ja terveenä eläkkeelle.

Kun hanke alkoi, yrityksen keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä oli 59 vuotta, nyt se on 63,2 vuotta. Miten temppu tehtiin?

– Laskimme tekemättömän työn kustannukset, jotka ovat meidän kokoisessa firmassa valtava summa rahaa. Toisin päin kääntäen se on mahtava mahdollisuus parantaa tuottavuutta, Mikkonen sanoo.

Ilmaiset lääkkeet ja hampaat kuntoon

Maksuluokkamalli kannustaa myös siihen: mitä paremmin asiat hoitaa, sen pienemmät ovat työnantajakustannukset. Lassila & Tikanoja onkin investoinut vuositasolla miljoonia työkykytoimintaan.

– Meidän täytyy tunnistaa eläkeriskejä ja kuntouttaa ihmisiä aktiivisesti. Olemme palauttaneet työelämään 500 sellaista ihmistä, joilla oli vakava työkykyriski.

Yksi tärkeä palanen on se, että työtehtäviä räätälöidään kunkin henkilön toimintakyvyn mukaisesti. Varhaisen tuen malli hälyttää, kun tietyt rajat täyttyvät esimerkiksi sairaspoissaolojen suhteen.

Sairauspoissaolojen sijaan yhtiössä on alettu mitata terveysprosenttia, eli sitä, kuinka isolla osalla työntekijöistä ei ole yhtään sairaslomapäivää. Iso merkitys on myös omalla sairaskassalla.

– Meidän työntekijät saavat ilmaiset lääkkeet. Olemme huomanneet, että kaksi tärkeää asiaa ovat lääkkeiden syöminen ja hampaiden hoitaminen. Jos ihmisillä on niukka rahatilanne, he säästävät jopa niistä, ja se tuottaa ongelmia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja