Helsingin poliisi keskeyttää toistaiseksi turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin.
Viime viikolla Euroopan ihmisoikeuskomissio katsoi Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimusta palauttaessaan Irakiin miehen, joka ammuttiin myöhemmin Bagdadissa.
Maahanmuuttoviraston oikeuspalvelun tulosalueen johtaja Jaakko Purontie kommentoi asiakokonaisuuden etenemistä niukasti.
– Olemme tällä hetkellä julkisuudessa esitetyn tiedon varassa. Asiaa selvitetään parhaillaan. Tarkempaa tietoa ei ole, Purontie toteaa.
Lue myös: Ohisalo Suomen palauttaman kuolemasta STT:lle: "Karuimmillaan virheet voivat johtaa tällaiseen"
Purontie ei kommentoi myöskään sitä, kuinka montaa ihmistä riskiarvion pettäminen on koskenut. Hänen mukaansa vaikutuksia kuitenkin on, ja etenemistä asian suhteen selvitetään.
Maahanmuuttoviraston asiaa koskeva päätös on tehty vuonna 2016. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tehtiin seuraavana vuonna.
– Henkilö on karannut vapaaehtoisesti marraskuussa 2017.
Päätös tehtiin vuonna 2016
Vuonna 2016 turvapaikka-asioissa tehtiin Suomessa 28 000 päätöstä. Purontie kertoo, että päätösten määrä kiihtyi loppuvuonna.
Myös surmansa saaneen irakilaismiehen päätös tehtiin kyseisenä vuonna. Silloin käytössä oli resursseja, mutta Purontie muistuttaa, että kyseisen vuoden aikana tehtiin paljon päätöksiä.
Lue lisäksi: Ihmisoikeusjuristi Irakissa ammutusta turvapaikanhakijasta: Suomen viranomaisia syytä epäillä kuolemantuottamuksesta?
Henkilön kuolemanvaaraa selvitetään turvapaikkaprosessissa aina, ja samoin toimittiin Purontien mukaan myös vuonna 2016.
– Se on kyllä ollut silloinkin keskeinen kysymys siinä prosessissa.
Kertomukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti
Purontie toteaa, että jokaisen henkilön kohdalla arvioidaan, pitääkö turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön kertomus paikkansa. Arvio on kokonaisvaltainen.
– Hakijaa voidaan pyytää esittämään näyttöä ja omaa tietoa voidaan itse hankkia.
Hänen mukaansa yksittäisen hakijan asioista ei voida kotimaan viranomaisilta kysyä turvallisuussyistä.
Sitä, onko riskiarvioiden pettämisiä sattunut enemmän, selvitetään Purontien mukaan parhaillaan.
Henkilöstöä koulutettu
Alkuvuodesta 2016 Maahanmuuttovirastossa töissä oli paljon uusia henkilöitä, joita perehdytettiin tehtäviin. Turvapaikkapäätöksiin liittyvien arvioiden tekemisestä on pidetty Maahanmuuttoviraston henkilöstölle koulutusta.
– Pitäisin hyvin epätodennäköisenä tässä tilanteessa, että vastaavaa pääsisi nykyään käymään, Purontie toteaa.
Lue myös: Migri: Suomi teki arviointivirheen karkotuspäätöksessä – ei tietoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virheitä on päätynyt
Hän havainnollistaa, että esimerkiksi Sveitsiä koskeva tapaus tältä kuulta, jossa henkilö palautettiin Afganistaniin, katsottiin ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi. Joihinkin maihin tulee myös vähemmän turvapaikanhakijoita.
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio koskee Suomea, eikä maahanmuuttovirastoa, Purontie muistuttaa.
Asiasta on valitettu hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi päätöksen. Myöskään Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa.
Tänä vuonna 2500 kielteistä turvapaikkapäätöstä
Purontien mukaan Irakin kansalaisia koskien on tehty 13 000 kielteistä turvapaikkapäätöstä vuodesta 2015 lähtien. Tänä vuonna kielteisiä päätöksiä on tehty 2500.
– Se käytännössä tarkoittaa aina sitä, että siinä on käännytys- tai karkotuspäätös ohessa.
Maahanmuuttovirasto keskustelee asiakokonaisuudesta poliisin ja sisäministeriön kanssa. Asiasta tiedotetaan lähipäivinä julkisuuteen.