Mainos

Migri: Suomi teki arviointivirheen karkotuspäätöksessä – ei tietoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virheitä on päätynyt

1:50
Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan turvapaikanhakijan kuoltua Irakiin paluun jälkeen.

Maahanmuuttoviraston (Migri) oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Tirsa Forssell sanoo STT:lle, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) torstaina antamassa päätöksessä on kyse arviointivirheestä viraston riskianalyysissä. EIT:n päätös koskee tapausta, jossa mies karkotettiin vuonna 2017 Suomesta Irakiin, missä hänet ammuttiin kuoliaaksi.

Forssellin mukaan mieheen aiemmin kohdistuneita vaaratilanteita olisi pitänyt tulkita niin, että tämä on Irakissa mahdollisesti vaarassa jatkossakin. Viranomaiset eivät kuitenkaan pitäneet riskiä todellisena.

–  Aikaisemmin hakijalle tapahtuneet oikeudenloukkaukset olisi pitänyt arvioida niin, että ne aiheuttavat riskin myös tulevaisuudessa, mitä viranomaiset Suomessa eivät olleet tehneet. Eli tässä on tapahtunut arviointivirhe, Forssell sanoo STT:lle.

Forssellin mukaan asia on huomattu Migrin laillisuusvalvonnassa ja ihmisiä on koulutettu, jottei virhe enää toistu.

–  Henkilöstöä on koulutettu jo 2017 asian osalta. Tällaisia päätöksiä ei pitäisi enää tulla.

Forssell ei osaa sanoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virhearviointi on vaikuttanut. Hän haluaa korostaa, että riskianalyysin tekeminen on pakolaisoikeuden vaikeimpia kysymyksiä.

Selvitysvastuu on viranomaisella

 Forssellin mukaan virhearvioinnissa kyse on ollut tarkemmin siitä, että näyttötaakka on kääntynyt.

–  Jos hakija kertoo, että hän on kohdannut aiemmin vainoa tai vakavaa haittaa, silloin viranomaisen pitäisi tarkemmin selvittää se, että voiko hänelle tulevaisuudessa aiheutua siitä haittaa.

Näyttötaakka kääntyy siis hakijalta viranomaiselle, Forssell sanoo. Hänen mukaansa kyse on pakolaisoikeuden perusperiaatteesta, jota jostain syystä ei ole Suomessa implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön.

–  Menettelydirektiivissä säädettyä näyttötaakan jakautumista hakijan ja viranomaisen kesken sovelletaan Suomessa ja huomioidaan kokonaisarvioinnissa, vaikka sitä ei ole implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön, Forssell lisää.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja