USA-Englanti, 2002. Ohjaus: Paul Weitz, Chris Weitz. Käsikirjoitus Nick Hornbyn romaanin pohjalta: Peter Hedges, Chris Weitz, Paul Weitz. Kuvaus: Remi Adefarasin. Leikkaus: Nick Moore. Tuotanto: Jane Rosenthal, Robert De Niro, Brad Epstein, Tim Bevan, Eric Fellner. Pääosissa: Hugh Grant, Toni Collette, Nicholas Hoult, Rachel Weisz. Kesto: 102 min. Levittäjä: UIP.

Suosikkikirjailijani Nick Hornbyn tarinoiden päähenkilö on yleensä holtiton, keskenkasvuiseksi jäänyt mies, joka rakastaa jalkapalloa, kaljankittausta ja vetelehtimistä; naisia hän tarvitsee vain seksiin ilman sitoumuksia. Hornbyn kirjojen huonosti käyttäytyvät miehet kasvavat kuitenkin vastuuntuntoisiksi aikuisiksi naisten ansiosta; Poika-romaanissa saman tempun tekee 12-vuotias Marcus. Hornby on oivallinen elämän tragikoomikko, sillä aidosti sydäntäsärkevä ja naurettava kulkevat hänen tarinoissaan aina nokkelasti käsi kädessä.
Pojassa 38-vuotias, kestävämpiä suhteita kavahtava Will, elää isänsä hittibiisin rojalteilla vaurasta ja kiireetöntä sinkkuelämää. Epäluotettava, emotionaalisesti kylmä ja parantumattoman itsekäs mies oivaltaa, että yksinhuoltajaäidit ovat helposti halukkaita lyhyisiin irtosuhteisiin. Tavatakseen näitä äitejä hän osallistuu yksinhuoltajien tapaamiseen, jota varten hän keksii itselleen kuvitteellisen 3-vuotiaan pojan. Treffit järjestyvät mutta eivät aivan pääty odotetulla tavalla. Keksitystä lapsestakin alkaa olla enemmän harmia kuin hyötyä.
Yksinhuoltajakuvioissa Will tapaa Marcusin, jota kiusataan koulussa milloin mistäkin, mm. junttimaisesta pukeutumisesta. Pojan äiti on vakavasti maanis-depressiivinen ja vihreälle elämäntyylille omistautunut tapaus - siis kaikkea sitä mitä Will itse ei ole. Kitkaisesti alkanut tuttavuus Marcusin kanssa saa miehen kadonneen tunnearsenaalin esiin kuin varkain. Monen elämä muuttuu tämän ystävyyden myötä, mutta onneksi kaikki säilyttävät minuutensa ilman mullistavia muodonmuutoksia.
Hugh Grant vastaa varsin hyvin romaanin synnyttämää mielikuvaani Hornbyn luomasta rakastettavasta juppivätyksestä, vaikka Grant on jo aika pian tullut kuluttaneeksi loppuun epävarman ja hämmentyneen brittimiehen maneerinsa. Poika ei aivan yllä kuoliaaksi naurattavan Fever Pitchin tai mainion High Fidelityn tasolle, vaikka onkin hilpeä ja älykäs komedia erilaisista elämäntavoista ja niiden törmäyksestä. Elokuva sohaisee mehukkaasti vihreätä elämäntapaa kasvissyönteineen, kierrätyksineen ja vapaaehtoisprojekteineen, mutta yhtä lailla Willin pinnallisuus saa siinä terävät piikkinsä. Pojan on ohjannut American Pie -teinikohelluksen tehneet Weitzin veljekset, mikä ei yllättäen ole elokuvalle ollenkaan miinukseksi. Hersyvälle dialogille on annettu riittävästi tilaa ja sentimentaalista vyörytystä vältetty tyylikkäästi.