Piinaavista selkäkivuista kärsivä Juhani polttaa joka päivä kannabista: "Voin sanoa, että kannabis pelasti avioliittoni ja elämäni"

15:17
Sopiiko kannabis lääkkeeksi?

Lääkekannabis on laillisesti lääkärien määräämänä ollut käytössä Suomessa noin vuosikymmenen. Lääkekannabista määrätään reseptillä kuitenkin harvoin ja potilasryhmä on erittäin rajattu. Kovien selkäkipujen kanssa taisteleva työkyvyttömyyseläkeläinen *Juhani kertoo rikkovansa lakia tietoisesti käyttämällä kannabista kipuhoitona.

– Kivuista riippuen poltan päivässä yhdestä kolmeen kannabiksella terästettyä sätkätupakkaa, Juhani kertoo.

Juhanin kohdalla kaikki alkoi kymmenisen vuotta sitten. Noin viisikymppinen mies loukkasi selkänsä fyysisessä työssä. Juhani jatkoi elämäänsä ja kävi fysioterapiassa kaksi vuotta.

Fysioterapiasta huolimatta kivut vaivasivat yhä enemmän. Selässä havaittiin välilevyn pullistuma, joka leikattiin. Kivut hellittivät joksikin aikaa.

"Jotain hämminkiä"

Ensimmäisen leikkauksen jälkeen Juhani jatkoi töitä puolipäiväisenä. Sopivan ajan jälkeen Juhani ryhtyi jälleen tekemään kokonaisia työpäiviä. Kuormittavuus kasvoi ja selkä hajosi uudestaan.

– Kävin yksityisellä puolella magneettikuvauksissa ja selässä havaittiin jotain hämminkiä, Juhani toteaa.

Juhani sai työterveyden kautta lähetteen fysiatrille. Erikoistunut fysiatri sekä ylilääkäri päättivät kuvata Juhanin selän. 

Selkä leikattiin toistamiseen, minkä lisäksi muutama nikama jäykistettiin. Selkäleikkauksen tehneen kirurgin mukaan odote oli hyvä. Jotain meni kuitenkin vikaan.

Pariksi päiväksi olo helpotti, mutta sitten kivut palasivat. Asiantuntijat eivät osanneet sanoa, mistä kivut tarkalleen johtuivat. Selkänikamien välistä löydettiin kuitenkin verihyytymä.

– Minulla epäiltiin ja tutkittiin kaikkea borrelioosista kihtiin, mutta tarkkaa syytä kivuille ei löytynyt, Juhani kertoo.

Masennus iski kaiken jälkeen

Juhani joutui kahdeksi vuodeksi sairauslomalle, jonka jälkeen työterveydessä ehdotettiin, josko miehelle haettaisiin työkyvyttömyyseläkettä. Hakemus hyväksyttiin nopeasti.

Miehellä todettiin selkärankanavan ahtaus ja iskiaskipu, nikamakaaren valenivel, lanneselän kipu, nikamavälilevysairaus ja hermojuurioireisto.

Kovien kipujen kanssa kamppailu vaikutti myös Juhanin mielialaan ja hänellä todettiin keskivaikea masennus.

– On ollut aika vaikeita aikoja ja olen pohtinut, onko tässä elämässä mitään järkeä. Mietin myös usein, kuinka paljon tämä kuormittaa vaimoa, Juhani toteaa.

Tuttavan kautta saatu kannabis helpotti välittömästi

Viime syksynä eräs Juhanin tuttava näki miehen kovan kärsimyksen ja ehdotti lääkkeeksi kannabista. Asia jäi hetkeksi sikseen. Jonkin ajan päästä Juhani sai kuitenkin kuulla, että nyt olisi mahdollista kokeilla kannabista.

– Minulla on aina ollut kielteinen suhtautuminen huumeisiin, mutta nyt kipujen takia olin valmis kokeilemaan mitä tahansa. Vaikken ole ollut tupakkamiehiä, hommasin tupakkatarvikkeet ja sekaan vain vähän kannabista. Se auttoi heti, Juhani toteaa.

THL:n päihdetutkimuksen mukaan yli 20 prosenttia suomalaisista kertoo joskus elämässään kokeilleensa huumeita.

– Itse käytän kannabista vain kivunlievitykseen. Käytän sitä kerralla todella vähän, enkä koe saavani siitä mitään huumaavaa vaikutusta, Juhani mainitsee.

"Kannabis pelasti elämäni"

Kovat kivut ja kipukohtauksen pelko ovat vaikuttaneet haitallisesti Juhanin elämään. Rakkaat harrastukset ovat jääneet, kaupungilla ei voi käydä entiseen tapaan, eikä kavereita voi nähdä samalla tavalla kuin ennen.

Vaimonkin jaksaminen kipupotilaan rinnalla huolestutti.

– Aiemmin tuli itkuisia kipukohtauksia, että kukaan ei voi minua auttaa. Ilman kannabista naama oli kurtussa koko ajan. Voin sanoa, että kannabis pelasti avioliittoni ja elämäni, Juhani toteaa.

Lääkekannabista määrätään Suomessa vain muutamaan sairauteen, kuten muun muassa MS-tautiin, sekä harvinaisten ja vaikeahoitoisten epilepsiaoireyhtymien hoitoon.

Juhani toivoo, että saisi tulevaisuudessa itsekin reseptillä määrättyä lääkekannabista. Silloinkin ongelmaksi voi muodostua hinta.

– Reseptillä kannabis maksaa tällä hetkellä noin 700€. Itse saan sitä paikallisesti kasvatettuna muutamalla kympillä, joka sekin menee ihan normaalille ihmiselle. Kuka sitten vetää välistä, Juhani  pohtii.

Lisäksi Juhani epäilee, etteivät lääkärit uskalla kirjoittaa kannabisreseptejä siksi, että pelkäävät leimautumista.

Julkisessa keskustelussa ei kuunnella tavallisia ihmisiä

Juhani kummastelee sitä, kuinka paljon asiantuntijat keskittyvät vain kannabiksen mahdollisiin haittavaikutuksiin eivätkä pohdi sen hyötyjä tavallisille kipupotilaille.

Juhani kuitenkin tiedostaa, että kannabiksen käyttäminen voi johtaa kovempien huumausaineiden kokeiluun.

Mies ei myöskään osaa sanoa, pitäisikö kannabis laillistaa täysin, vai dekriminalisoida ainoastaan huumausaineen käyttö.

– Vaikka se oudolta tuntuukin, niin olenhan minä rikollinen, hän kummeksuu.

Juhani ei tunne muita kaltaisiaan käyttäjiä henkilökohtaisesti, mutta on tutustunut erilaisissa Facebookin kipuryhmissä ihmisiin, jotka kertomansa mukaan käyttävät kannabista kivun hallintaan. Mies ei itse pelkää riippuvuutta, koska käyttää niin vähän.

Hän myös kertoo kantansa kovempia huumeita kohtaan säilyvän muuttumattomana, eli ehdottoman kielteisenä.

– Onhan se ongelma, jos vedetään nuppi turvoksiin. Mutta sama ongelma se on alkoholin kanssa, jos tavoitellaan vain sekavuustiloja, Juhani toteaa.

Vaikka hän kertoo kannabiksen auttavan vaikeaan oloonsa, niin ei pidä väheksyä elämän arkisten puolien merkitystä. Mies toivoo esimerkkinsä luovan valoa muiden kivun kanssa elävien mieliin.

– Läheiset ihmiset ja harrastukset ovat ehdottoman tärkeitä. Toivoa on, hän summaa.

Asiantuntijan mukaan tutkimustietoa ei ole tarpeeksi

Päihde- ja mielenterveyspalveluja tarjoavan A-klinikka Oy:n toimitus- ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki kertoo, että näyttöä kannabiksen vaikutuksesta kivun hoidossa ei ole tarpeeksi.

Simojoki arvelee, että kannabis ei suoranaisesti poista kipua, vaan lisää kivunsietokykyä, muun muassa vähnetämällä ahdistuneisuutta.

– Kannabis ei välttämättä poista kipua samalla tavalla kuin opioidit. Toisaalta opioidien käytössäkin voi olla omat ongelmansa, kuten runsaassa käytössä riski yliannostukselle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kannabista on käytetty riskipotilailla haittojen ehkäisyn näkökulmasta, Simojoki kertoo.

Simojoki sanoo, että kannabiksen toimivuus kivunlievityksessä on yksilöllistä, eikä sitä voi käyttää yleisesti kipulääkkeenä.

– Se on tavallaan ihan yhtä vääränlainen lähestymistapa kuin se, että kaikille määrättäisiin opioideja kovaan kipuun. Koska ihmiset ovat erilaisia, niin ne vasteet joihin kipuhoidoilla pyritään vaikuttamaan ovat myös erilaiset.

Julkinen keskustelu lisää kyselyitä

Simojoki ei osaa arvioida, kysytäänkö lääkäreiltä lääkekannabiksen mahdollisuutta kipuhoitona useammin, kun kannabiksen käyttö on yleistynyt.

Hän olettaa tietoisuuden ja keskustelun lisääntymisen vaikuttavan tiedusteluihin.

– Kun mietitään, ketkä sitä kannabista käyttävät satunnaisesti, esimerkiksi vapaa-ajalla, niin sehän on sitä nuorempaa sukupolvea. Pääsääntöisesti heillä on vähemmän vaikeita kipuoireyhtymiä kuin vähän iäkkäämmillä, eli keski-ikää lähestyvien joukossa, Simojoki arvelee.

Kannabiksen säännöllinen käyttö voi Simojoen mukaan hidastaa kognitiivisia eli korkeampia älyllisiä toimintoja. Lisäksi kannabis saattaa vaikuttaa mielialaan ja sosiaalisuuteen.

– Jos kannabis hankitaan ihan mistä sattuu, niin epäpuhtaudet voivat myös vaikuttaa. Jos kannabiksen käyttö on säännöllistä, niin riippuvuuden riski on selkeä huomioitava asia, aivan kuten opioidien kohdalla. Psyykeen vaikuttavat tekijät ovat ne oleelliset, Simojoki toteaa.

Simojoen mukaan oleellista kaiken lääkehoidon kohdalla on harkita, milloin hoitojen hyödyt ylittävät haitat.

– Sitten, kun haitat alkavat olla enemmän esillä, niin käyttöä ei pidä jatkaa. Olivatpa sitten kyseessä lääkkeet tai kannabis, Simojoki sanoo.

"Pitää oppia ne tavat, joilla pystyy elämään kipujen kanssa"

Suurimmat haasteet kivunhoidossa liittyvät Simojoen mukaan siihen, että tehokkaiksi havaittuja lääkkeettömiä hoitoja, kuten toiminta- ja fysioterapiaa sekä psykologeja ei käytetä tarpeeksi.

Näillä hoitomuodoilla ja maltillisella lääkehoidolla päästään Simojoen mukaan usein hyviin tuloksiin kroonisten kipupotilaiden hoidossa.

– On löydettävä jokin tapa, jolla ihmisen kipua ja sitä kautta kärsimystä voidaan lievittää. Kroonisiin kipuihin liittyy vahvasti psykologinen ja psyykkinen ulottuvuus, Simojoki painottaa.

– Jos sitä puolta ei saada hallintaan, niin periaatteessa lääkkeiden tai muiden aineiden käyttö ei tavallaan anna kunnon lopputulosta. Kroonista kipua ei välttämättä saada ikinä pois ja silloin pitää oppia ne tavat, joilla pystyy elämään kipujen kanssa.

Kannabiskeskustelussa tehtävä selkeä kahtiajako

Kannabiskeskustelussa pitäisi Simojoen mukaan selkeästi erottaa lääkinnällinen käyttö ja vapaa-ajan käyttö.

Hän viittaa Euroopan parlamentin kyselyn perusteella tekemään kannanottoon, jonka mukaan eroja pitäisi selventää, jotta voidaan tukea kannabiksen lääkekäyttöä ja esimerkiksi sen siirtämistä sairausvakuutuskorvausten piiriin.

– Lääkinnällinen käyttö ja dekriminalisointi eivät tavallaan liity yhteen. Puhutaan kahdesta eri asiasta. Jos puhutaan lääkinnällisestä käytöstä ja siitä on hyötyä, niin kyllähän kannabista pitäisi pystyä saamaan, Simojoki pohtii.

– Mutta se on ihan eri asia. Jos ihminen sanoo, että käytän sitä omaan hoitoon, niin ilman että se on koskaan todettu tai tutkittu, niin rajanveto on vaikeaa.

*Juhanin nimi on muutettu 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja