Pihakirppis on halvempi, vaivattomampi ja yhteisöllisempi tapahtuma kuin tavarakasa kirpputorin vuokrapöydällä. Omassa pihassa järjestettävällä kirpputorilla säästät pöytävuokran hinnan, roudaamisen vaivan ja pääset jutustelemaan asiakkaiden kanssa kasvotusten. Sovi pihakirppispäivä naapuruston kanssa ja aloita käytännön järjestelyt!
Juhannuksesta heinäkuun loppuun ihmisillä tuntuu olevan muitakin menoja kuin kiertää kirpputoreja, joten ajankohdaksi kannattaa valita alku- tai loppukesäinen viikonloppu. Pienelle kerrostaloporukalle riittänee yksi lauantai mutta isompi omakotitalonaapurusto voi pitää kirppisfestivaalia vaikka 2-3 päivää.
Ilmoituksessa kannattaa kertoa muutamalla sanalla myytävänä olevasta tavarasta. Onko tarjolla lapsiperheiden pieneksi jäänyttä vaatetta, mummon ullakkoaarteita vai autoharrastajan ylijäämäosia. Jos tarjolla on kahvia ja virvokkeita, kannattaa sekin lisätä ilmoitukseen. Vielä osoite ja tarkka ajankohta kellonaikoineen ja ilmoitus on valmis.
Kirppiksen käytännön järjestelyt jaetaan myyjien kesken. Yksi ilmoittaa tapahtumasta paikallislehteen, toinen tulostaa ilmoituksia ja kolmas auttaa ilmoitusten jakamisessa. Kirpparista voi kertoa kauppojen ilmoitustauluilla, omassa ja naapuritalojen rappukäytävissä ja lähikioskin seinällä. Tapahtumalle voi perustaa oman tapahtumasivun Facebookiin. Sen linkin eteenpäin jakaminen ystäville on helppoa, vaikka ei itse pääsisikään osallistumaan.
Kirpputoreilla kauppa käy kunhan tavara on ehjää, puhdasta ja oikein hinnoiteltua.
Ihan kaikki käytetty tavara ei ole enää kierrätyskelpoista mutta silti kirpputoripöydistä löytää linttaan astuttuja lasten kenkiä ja porkkanasoseella koristeltuja vauvojen paitoja.
Arkista käyttötavaraa ja kaappien perukoille unohtuneita vaatteita myymällä ei kukaan rikastu. Ainoastaan pitkäaikaisilla kirpputorien pöytävuokraajilla on mahdollisuus ja malttia pitää tuotteillaan hieman korkeampaa hintaa. Tavara kannattaa myydä sellaisella hinnalla, minkä itsekin olisi vieraan ihmisen käytetystä tuotteesta valmis maksamaan.
