Petteri Sihvonen lataa: HIFK ei täytä suurseuran kriteereitä – "Noilla resursseilla aivan totaalista puuhastelua"

HIFK:n kausi oli loppupeleissä hyvin kaksijakoinen.

– Heikko alku, sitten he saivat juonenpäästä kiinni, mutta edelleen muutaman pelin ryppäissä ja pelien sisällä tekemisen taso ailahteli aivan liian pahasti. Ville Peltosen HIFK ei löytänyt koskaan identiteettiä, johon se olisi voinut tukeutua. Ei tarvitse verrata kuin Tapparaan, joka on nojannut jo kymmenkunta vuotta samoihin perustekijöihin ja kulmakiviin. Tuo toisteisuus näkyi Tapparassa, kun taas HIFK:lla sitä ei ollut alkuunkaan, MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen perkaa.

Tappara kaatoi HIFK:n välieräsarjassa voitoin 4–1. Vaikka HIFK aloitti sarjan lupaavasti, jäi se jälkeen erityisesti Tampereella pelatuissa peleissä. 

Juttu jatkuu kuvan alla.

HIFK:n koko kausi lähti liikkeelle puhuttelevalla tavalla. Punapedot rämpivät pahimmillaan jopa alemman pudotuspeliviivan alapuolella, minkä yhteydessä kysymykset kohdistuivat päävalmentaja Peltosen ja urheilujohtaja Tobias Salmelaisen asemiin.

Sihvosen mukaan Peltonen tuli ”opiskelemaan” HIFK:hon sitä, minkälaista kiekkoa Suomessa pitää pelata. Ero oli valtava muun muassa Tapparaan nähden.

– Peltonen sentään halusi oppia, että miten suomalaista jääkiekkoa pitää valmentaa. Mutta se, että miten tuollaiseen tehtävään hommattiin sellainen kaveri, jolla oli haave valmentaa jotain tai joka lähestyi koko hommaa aivan erilaisen pelikirjan kautta? Ei sinänsä Peltoselta mitään pois, kyllä hän tutki, että miten SM-liigassa voi pärjätä. Mutta jos koko hommaa pitää lähestyä tutkimisen kautta ja vasta toisen kauden puolessa välissä alkaa saada juonenpäästä kiinni, niin eihän se voi mennä näin HIFK:n kokoisessa seurassa, Sihvonen ruotii.

KATSO: "Vastoinkäymisiäkin tarvitaan" – Ville Peltonen nosti HIFK:n jumbosijalta mitalipeleihin

Nyt pitäisi olla iskun paikka

HIFK on pelannut koko 2000-luvulla vain kahdesti finaaleissa. Keväällä 2011 tuli mestaruus, kun taas keväällä 2016 Tappara oli parempi.

Muuten HIFK on taistellut lähinnä pronssisista mitaleista.

– HIFK ei täytä vieläkään suurseuran kriteereitä, Sihvonen julistaa.

– Noilla resursseilla, mitkä heillä on, tuollainen menestys osoittaa sen, että heidän tekemisensä on ollut aivan totaalista puuhastelua. Ei kosmeettinen pronssi tai neljäs sija voi tyydyttää millään tapaa. HIFK:n toiminta ei ole sen tasoista, että se toisi suomalaiseen jääkiekkoon taattua lisäarvoa. Varsinkin jos pohtii sitä, miten he pystyvät viemään pelaajia eteenpäin. Tuosta tulee valtava aukko suomalaiseen jääkiekkoiluun – varsinkin kun he ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudun ainoa pääsarjajoukkue. Tuon takia näitä asioita ei voi vain ohittaa ja tuon takia kritiikki on tätä luokkaa, Sihvonen jatkaa.

HIFK:ssa monien pelaajien kehitys on suorastaan pysähtynyt, mikä on huolestuttava merkki.

– Vaikea tuolla on onnistua. (Iiro) Pakarinen pystyi nipin napin pitämään nahkansa. (Kristian) Vesalainen pelasi itsensä ulos maajoukkueesta. Ja sama kaava toistuu vuodesta toiseen, ostetaan sitten ketä tahansa mukaan. Kärki sulaa, eivätkä he pääse omalle tasolleen. HIFK ei ole hyvä paikka ja koti, mihin mennä, vaikka jos vertaa siihen, mitä Tappara on nyt. Siellä päivittäinen tekeminen ja päivittäinen kilpailu ovat ihan huipussaan. HIFK aiheuttaa nimimiehille lähinnä häpeää siinä, että pystyvätkö he säilyttämään omat kasvonsa. Kyllä, muutamat nuoret ovat kehittyneet, mutta sen pitäisi olla yleinen trendi ja sen pitäisi koskea ihan kaikkia, Sihvonen pohtii.

Sihvosen mukaan HIFK on tehnyt vuosien varrella vääriä henkilöstöpalkkauksia. Ennen kaikkea seuraan ei ole syntynyt aitoa, uskottavaa jatkumoa.

– HIFK:ssa pitäisi lopettaa kaikenmoiset höpinät siitä, että HIFK:n pitää näyttää HIFK:lta. Paskanmarjat. Peltosen pitää kohdistaa kaikki paukut pelin valmentamiseen. HIFK:n pitää pelata modernia jääkiekkoa niin, että he ovat aallonharjalla. Esimerkiksi nyt heillä olisi iskun paikka, koska ensi kauden Tappara saattaa horjua valmentajavaihdoksen myötä, samoin Ilves, kun Antti Pennanen vetää kokeilulätkää. Suunta pitää löytyä pelistä, eikä mistään äijä-HIFK:n kautta, Sihvonen vaatii.