Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa perintöveron alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon vuonna 2026.
Perintöveron alarajan korotus voi säästää useita tuhansia ihmisiä vuodessa perintöverolta, käy ilmi Tilastokeskuksen aiemmista perintöveroa koskevista tilastotiedoista.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa perintöveron alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon vuonna 2026. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuodesta alkaen nykyistä 10 000 euroa suuremmat perintöosuudet ovat vielä verovapaita. Lisäksi hallitus päätti korottaa lahjaveron alarajaa ja alentaa perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa.
Tilastokeskuksen mukaan 20 000–39 999 euron perinnönsaajien luokassa oli vuonna 2021 yhteensä noin 23 600 henkilöä.
– Tästä osuudesta perinnönsaajia oli luokassa 20 000–30 000 euroa arvioni mukaan noin kuusikymmentä prosenttia eli noin 14 000 henkilöä, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markku Nieminen STT:lle sähköpostitse.
Viimeisimmät Tilastokeskuksen perintöveroa koskevat saatavilla olevat tietokannat ovat vuodelta 2021.
Perintöveron alarajan korottaminen 10 000 eurolla olisi siis vuonna 2021 säästänyt noin 14 000 henkilöä perintöverolta.
Lue myös: Näin hallituksen veroale vaikuttaa palkkaasi
Veronmaksajat: Erityisen myönteinen päätös
Veronmaksajain Keskusliitto pitää perintöveroasteikon alarajan korottamista erityisen myönteisenä päätöksenä.
Veronmaksajat huomauttaa tiedotteessa, että perintöveron alaraja on ollut nykyisellä tasolla vuodesta 2009 alkaen.
– Seitsemäntoista vuotta on kohtuuttoman pitkä aika minkä tahansa veroasteikon tarkistukselle. Erinomaista, että nykyinen hallitus viimein tarttuu asiaan ja helpottaa perillisten tilannetta, Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo tiedotteessa.
– Myös perintöveron maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen on toivomamme parannus, jonka toteutuminen on positiivista, Lehtinen lisää.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan päätös korottaa perintö- ja lahjaveron alarajaa sekä perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa ovat hallitukselta oikeansuuntaisia toimenpiteitä. EK olisi kuitenkin toivonut hallitukselta perintö- ja lahjaverosta luopumista, mikä olisi heidän mukaansa helpottanut sukupolvenvaihdoksia pk-yrityksissä.
Lue myös: Kuka hyötyy palkkaveroalesta? Lindtman ja Purra täysin eri linjoilla
Perintöverosta luopumista selvitettiin
Perintövero on ollut viime aikoina paljon esillä julkisuudessa, sillä helmikuun lopussa työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtama kasvutyöryhmä esitti raportissaan yhtenä toimena perintöverosta luopumista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Murron työryhmään kuulunut taloustieteilijä Mika Maliranta tosin jätti asiasta eriävän mielipiteen ja sanoi, että perintöverosta luopuminen ei edistäisi talouskasvua.
Huhtikuun alussa julkaistun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoitoilla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua.
Selvityksen mukaan muutos laskisi verotuloja huomattavasti, mutta ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua.
VATT teki selvityksen valtiovarainministeriön tilaamana. VATT:n selvitystyöryhmä ei löytänyt perintöverosta luopumiselle taloustieteellisiä perusteita.
Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Maaginen kehysriihi 2025 tullaan muistamaan – mutta mitä tekee Sdp?
Kommentti: Orpon hallitus testaa, valuuko raha sonnan tavoin alaspäin
0:45