Hallituksen veropäätökset olivat isoja sekä rahallisesti että ideologisesti, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Kun hallitus keskiviikon myöhäisillassa julkisti kehysriihen merkittävät verotusta koskevat päätöksensä, oli pakko kaivaa esiin Petteri Orpon hallituksen ohjelma. Mitä ohjelmaan oikein kirjoitettiin veropolitiikasta keväällä 2023? Luvattiinko todella kaksi vuotta sitten veroalea?
"Hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta", ohjelmassa lukee.
Tällaiset virkkeet ovat tietenkin päässeet unohtumaan hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden leikkausvimman aikana. Kyllä, Orpon–Purran hallitus oli alun perinkin suunnitellut, että myös veroja alennetaan.
8:53
Jatketaanpa hallitusohjelman lukemista:
"Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloveron kevennystä painotetaan pieni- ja keskituloisiin korottamalla työtulovähennystä ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen korotettu työtulovähennys."
Poikkesiko hallitus kehysriihen päätöksillään hallitusohjelmasta? Kehysriihessä päätettiin, että marginaaliverotusta alennetaan – päätös tuntuu mukavasti kaikkien yli 100 000 euroa vuodessa tienaavien lompakossa. Veroalelle tulee hintaa 335 miljoonaa euroa.
Unohtiko hallitus siis pieni- ja keskituloiset ja suosi niiden sijaan suurituloisia?
Ei ihan niinkään. Myös pieni- ja keskituloiset saavat huojennusta veroihinsa, aivan kuten hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Jos hallituksen ilmoittamia absoluuttisia summia katsoo, painotus veroalessa on – kuten on ollut niin kauan kuin muisti kantaa – pieni- ja keskituloisissa. Heidän verotuksensa kevenee 525 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 650 miljoonalla eurolla vuonna 2027.
Vuosi 2027 sattuu muuten olemaan vaalivuosi. Varmaa on, että vaalitaistelun tuoksinassa ainakin kokoomuksen ja perussuomalaisten poliitikot tulevat muistuttamaan äänestäjiä vuoden 2025 maagisesta kehysriihestä ja 650 miljoonasta.
Lue myös: Ekonomisti: Hallitus teki ideologisen muutoksen
Miksi hallitus riehaantui?
Mutta se hyvätuloisten veroale, kehysriihen poliittisesti kuohuttavin päätös.
Hallitusohjelmassa ei marginaaliveroasteiden alentamisesta puhuta mitään. Ylipäätään ansiotuloverotuksen keventämiseen varattiin hallitusohjelmassa "vain" 500 miljoonaa euroa.
Mikään hallitus tähän asti ei ole tohtinut tulla ulos veropäätöksillä, josta ilmiselvästi hyötyvät myös hyvätuloiset.
Mikä siis sai hallituksen suorastaan riehaantumaan veronalennuksiin?
Yksi, ehkä tärkein, syy on epäilemättä Suomen näivettyvä talous. Maailmantaloudesta ei ole tullut toivottua vetoa. Kasvua on pakko repiä jostain, ja näpertely ei nyt auta. Hallitus toivoo, että veroale kiihdyttäisi yksityistä kulutusta niin että tuntuu.
Toinen syy lienee raskas hallitusvastuu. Jos kaksi vuotta tekee pelkkiä kurjuuspäätöksiä, raja tulee vastaan parkkiintuneimmallakin poliitikolla. Jotain hyvääkin pitää tarjota.
Kolmas syy saattaa olla lääkäreissä. HS:n toimittaja Marjo Valtavaara teki viime vuoden lopulla loisteliaan juttusarjan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkäripulasta.
Lääkäripulan syynä on se, etteivät nuoret lääkärit koe mielekkääksi painaa täyttä työviikkoa. Jotkut mainitsivat erikseen kireän marginaaliverotuksen. Vapaa-aika oli heille arvokkaampaa.
Neljäs syy saattaa olla ideologinen. Oikeistolainen hallitus tekee oikeistolaista veropolitiikkaa, josta hyvätuloiset pääsevät osalliseksi ronskimmin, mihin on totuttu.
Varmaa on, että päivänpolitiikassa kehysriihi 2025 tarjoaa oppositiolle ihania täkyjä.
Ja jos Sdp onnistuu keväällä 2027 siinä, missä se onnistui tämän kevään kunta- ja aluevaaleissa, eli voittaa vaalit, se voi halutessaan vaihtaa veropolitiikan suunnan.