Olisi pienoinen ihme, jos kansanedustaja Riikka Purra ei pian ilmoita olevansa käytettävissä perussuomalaisten seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ihme olisi sekin, jos häntä ei elokuun puoluekokouksessa valittaisi Jussi Halla-ahon seuraajaksi, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Perussuomalaiset valitsee Jussi Halla-aholle seuraajan vajaan kahden kuukauden kuluttua puoluekokouksessa Seinäjoella. Ehdokkaaksi haluavilla on vielä kuukausi aikaa ilmoittaa kiinnostuksestaan.
Potentiaalisten ehdokkaiden lista alkaa kuitenkin käydä kovin lyhyeksi, vaikka aikaa Halla-ahon luopumisilmoituksesta ei ole kulunut kuin vuorokausi.
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kertoi jo maanantaina, ettei hän pyri tehtävään. Toisena mahdollisena kandidaattina pidetty kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio puolestaan ilmoitti tiistaina tukevansa kansanedustajakollegaansa Riikka Purraa puolueen puheenjohtajaksi.
Lue myös: Riikka Purra MTV Uutisille: Tavion kehotus hakea perusuomalaisten puheenjohtajaksi vaikuttaa ratkaisuuni
Perussuomalaisten Riikka Purra vielä epävarma puoluejohtajaksi pyrkimisestään
Jahkailu haiskahtaa kesäteatterilta
Puolueensa varapuheenjohtaja Purra ei vielä tiistaina antanut lopullista vastausta, mutta ensi kommentit viittaavat puheenjohtaja-ambitioihin. Hän kuuluu joukkoon, joka oli saanut tietää Halla-ahon luopumispäätöksestä hyvissä ajoin. Siksi jahkailu haiskahtaa nyt kesäteatterilta.
Kaksi muuta kansanedustajaa, Juho Eerola ja Arja Juvonen, ovat niin ikään kertoneet harkitsevansa ehdokkuutta.
Ainakin ennakkoon Purra vaikuttaa näistä kolmesta selvästi vahvimmalta. Hänen nousunsa puolueen ja kotimaan politiikan eturiviin on ollut nopea. Melkein 6000 ääntä viime eduskuntavaaleissa Uudellamaalla ja nyt kuntavaaleissa yli 1300 ääntä Kirkkonummelta kertovat kovasta henkilökohtaisesta nosteesta.
Mitä tulee monen ps-äänestäjän poliittisiin preferensseihin, Purra olisi turvallinen valinta. Hän sanoo humanitaariselle maahanmuutolle ei aivan yhtä jyrkästi kuin Halla-aho.
Lue myös: Perussuomalaisten vallanvaihto helpottaa yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, arvioivat asiantuntijat – mutta mitä Jussi Halla-aho aikoo seuraavaksi?
Puheenjohtajavaali voi olla arvaamaton
Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan valitsee puoluekokous. Ja siellä puolestaan pääsee äänestämään kuka tahansa puolueen jäsen, joka on jäsenmaksunsa maksanut. Tämä tekee vaalista arvaamattoman.
Tästä saatiin spektaakkelimaista näyttöä vuonna 2017, kun puoluekokous äänesti puheenjohtajaksi Halla-ahon, eikä silloisen puheenjohtajan Timo Soinin suosikkia Sampo Terhoa. Samalla meni uusiksi koko puoluejohto.
Loppu on suomalaista poliittista historiaa: Perussuomalaiset hajosi, ja enemmistö siirtyi Halla-ahon johdolla oppositioon. Vähemmistö eli ns. siniset jäi Juha Sipilän hallitukseen, mutta nyt, kaksi vuotta hallitusvastuun päättymisen jälkeen puolueesta ei ole jäljellä juuri mitään.
Sininen tulevaisuus sai kuntavaaleissa koko maassa 1197 ääntä. Kommunistitkin saivat melkein tuhat ääntä enemmän.
Lue myös: Halla-aholla hämmentävä tiedotuslinja: Avaa lopettamispäätöksensä taustat tiedotteessa, joka julkaistaan vasta 10 vuoden päästä
Halla-aho: "Perussuomalaisten arvot kuuluvat entistä selvemmin keskusteluissa ja päätöksenteossa" – puolueelle 580 valtuustopaikkaa lisää
Kyteekö kapinaa nytkin?
Ainakaan perussuomalaisten puoluetoimistossa ei ole tiedossa, että puolueen kannattajien syvissä riveissä kytisi tällä hetkellä kapinaa. Ellei kapinaksi lasketa lohjalaisen kunnanvaltuutetun Ossi Tiihosen ilmoittautumista puheenjohtajakilpaan omassa blogissaan jo helmikuussa. Tiihonen on tyytymätön mm. puolueensa koronalinjaan ja eduskuntaryhmästä erotetun Ano Turtiaisen kohteluun.
Jos tämän kummempaa ei parissa kuukaudessa ilmaannu, voi olla, että kirkkonummelainen 44-vuotias perheenäiti ja valtiotieteiden maisteri Riikka Purra taputellaan elokuussa selvin numeroin Halla-ahon seuraajaksi.
Puoluedemokratian nimissä olisi suotavaa, että Purra (jos ja kun lähtee ehdolle) saa uskottavan vastaehdokkaan tai peräti useampia. Toisaalta puolueen kaadereita neljän vuoden takaiset tapahtumat saattavat kammoksuttaa: vallanvaihto todennäköisesti halutaan tehdä hallitummin kuin neljä vuotta sitten.