Coloradolainen luontokuvaaja William Drumm oli viettänyt kolme päivää San Simeonissa kuvaten merinorsuja eli norsuhylkeitä. Hän sai kuvattua lähietäisyydeltä merinorsun ei-niin-viehättävän ääntelyn.
– Nämä tyypit ääntelevät enemmän tai vähemmän koko ajan, William Drumm toteaa.
– Tämä oli kuitenkin paras ääni, jonka olen kuullut. En ole varma onko se oudoin ääni minkä olen koskaan kuullut, mutta lähellä ollaan.
Rakkaalla lapsella monta nimeä
Merinorsut eli norsuhylkeet ovat hylkeitä suurempia eläimiä. Ne saattavat kasvaa viiden metrin pituisiksi ja paino voi nousta liki 2 500 kiloon. Englanniksi niiden nimi on elephant seal, mutta suomenkielisestä nimestä on epäselvyyttä.
Nisäkäsnimistötoimikunta on esittänyt, että nimeksi otettaisiin isohylkeet.
Karvanvaihdon aikaan eläimet makailevat rannoilla. Niiden ihosta lähtee suuria laikkuja. Sen takia merinorsut kieriskelevät mudassa ja heittelevät eturaajoillaan hiekkaa ja maata selkäänsä.