Suomen Epätieteellisen Seuran puheen- ja toiminnanjohtaja Jaakko Koskinen kurvailee puolet vuodesta omistamallaan Vespa-mallin moottoripyörällä.
Ferrarinpunainen komistus palvelee miestä aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Menopeli ei hyydy viiden asteen lämpötiloissa syys-lokakuussa, mutta kuski alkaa hyytyä, Koskinen nauraa MTV Uutisten haastattelussa.
Vespa valikoitui miehen kesäkulkuneuvoksi hieman sattuman kautta muutama vuosi sitten. Sähköpostiohjelman mainoksessa vilahti punainen Vespa ja sen jälkeen se oli menoa.
– Joskus aiemmin olin ajanut vuokravespoilla etelänreissuilla. Sitten pisti silmään tämä ilmoitus. Eläkeläismies oli myymässä Vespaansa pois, jota oli käyttänyt vaimonsa kanssa mökkimatkoihin. Vespasta oli pidetty todella hyvää huolta, sillä oli ajettu vain auringossa ja sateessa se oli ollut aina autotallissa, Koskinen kertoo.
Vespa haettiin Lahdesta ja tänä vuonna on jo kolmas kesä, kun Koskinen kurvailee Vespalla pitkin pääkaupunkiseutua – myös sateella.
– Haloo, ei oikein kuulu hyvin! Olen ajelulla täällä Leppävaarassa ja vettä sataa paljon, tienposkeen pysähtynyt Koskinen vastaa MTV Uutisten soittoon.
Kilometrit paukkuu
Aluksi miestä mietitytti, miten hän pärjää Vespa-järkäleen kanssa. Painaahan menopeli lähemmäs 140 kiloa ja kuskin ikämittarissa komeilee jo 67 vuotta.
– Aika nopeasti siihen kokoon ja painoon tottui. Viime kesänä ajoin 10000 kilometriä ja tänä kesänä paukkuu varmasti 15 tuhatta kilometriä, Koskinen jymäyttää.
– Kaverit ihmettelevät, miten ajan niin paljon. Tämä on minulle niin kuin auto. Vespalla ajetaan keskellä kaistaa, ei tien reunassa niin kuin mopolla, koska tämä on moottoripyörä. Tällä viikolla kävin yhtenä päivänä Mikkelissä ja tulin Kouvolan kautta takaisin. Ajamisesta nauttii koko ajan ihan eri tavalla kuin autolla ajamisesta. Esimerkiksi kerran ajoin mansikkapellon ohi ja mansikan tuoksu leijui ilmassa, ei sellaista autossa koe.
