Onko kotisi perussuojaus kunnossa? Asiantuntija kertoo, mihin kiinnittää huomiota

Ilkka Laine jakaa turvallisuuden käsitteen osa-alueisiin. Ensimmäinen on kodin suojaaminen kutsumattomilta vierailta, mikä on meille kaikille tärkeää.

− Erityisesti vanhan ihmisen jopa fyysinen turvallisuus voi olla vaarassa. Myös tarve turvallisuuden tunteelle on suuri, Laine korostaa.

Suojauksen perustasoa tarkastellessa Laine kohdistaa katseen esimerkiksi kerrostaloihin, joissa perusasioiden pitäisi olla lähtökohtaisesti kunnossa. Käytännössä erityisesti 1970−1980-lukujen taloissa on kuitenkin yksi ongelma.

− Näissä taloissa on usein alkuperäiset lukot, kun peruslukitustekniikka on kehittynyt vuosikymmenien varrella merkittävästi. Lisäksi avaimia on kateissa, ja omistajat ovat vuosien varrella vaihtuneet.

Ulko-oven suojaus

Yksinkertainen turvallisuustoimenpide on siis kodin käyttölukituksen päivittäminen nykyaikaiseksi, vakuutusyhtiöiden hyväksymäksi lukoksi. Myös oven varmuuslukko on tärkeä tekijä, sillä varmuuslukittuihin asuntoihin ei ole juurikaan murtauduttu.

Laine lisää, että kaikkien asunnon avaimien pitäisi olla omistajan hallussa.

− Uusimmissa avainjärjestelmissä valmistajan tietokannasta löytyy merkintä, miten monta avainta tiettyyn lukkoon on tehty. Lisää pystyy teettämään vain omistajan hallussa olevalla avainkortilla.

Pienemmät tekijät, kuten ovisilmät ja oviketjut, lisäävät turvallisuudentunnetta entisestään.

− Kun nämä kaikki ovat kunnossa, normaali kerrostaloasunto, jossa ei ole arvotaidetta tai muuta vastaavaa, on aika hyvässä tallessa, Laine summaa.

Apuna nykytekniikka

Suojaustason nostaminen edellä mainitusta tulee ajankohtaiseksi, mikäli asunto sisältää arvoesineitä tai muuta erityisesti suojattavaa. Tänä päivänä tarjolla on huipputeknisiä ratkaisuja, kuten erilaisia hälytysjärjestelmiä ja kameravalvontaa.

− Kovin monimutkaisen järjestelmän kohdalla on tosin myös riski, että siitä tulee etenkin ikäihmiselle tai lapselle stressi, Laine sanoo.

Nykytekniikka helpottaa myös omaisten huolta yksin asuvasta ikäihmisestä. Samalla itse vanhuksen mieltä rauhoittaa tieto siitä, että mikäli jotain sattuu, apu ei ole kaukana.

− Esimerkiksi nettiä hyödyntävillä kameroilla omaiset voivat seurata, mitä vanhus tekee. Jos hänen liikkumisestaan ei ole havaintoa, on syytä mennä katsomaan paikan päälle, mikä on tilanne. Tällainen käytäntö tietysti vaatii molemminpuolista kirjallista suostumusta, koska lainsäädäntö rajoittaa kodin kuvaamista.

− Hälytysjärjestelmiin voidaan myös kytkeä esimerkiksi vuotoilmaisimia hälyttämään vesivuodoista tai asunnon lämpötilan muutoksista, Laine lisää.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen