Onko hybridityö tullut jäädäkseen? Jo ennen koronaa hybridityötä tehnyt Vilja antaa vinkkinsä pandemian jälkeiseen työelämään
8:12Moni kokee etätyössä yksinäisyyttä. Uutisaamussa annettiin parhaat vinkit etätyöläiselle - katso videolta!
Julkaistu 26.06.2021 06:31
MTV UUTISET - Mimmi Saarinen
Pandemia on kestänyt jo yli vuoden ja samalla yritykset ovat ehtineet sopeutua etätyöhön. Monessa työpaikassa suunnitellaan kuumeisesti myös tulevaa työtapaa. Voisiko hybridityö olla tulevaisuutta monella alalla?
MTV Uutiset kirjoitti huhtikuussa suuryritysten tavoista liittyen työmatkustamiseen ja etätöihin. Sopeutuminen ja uuden työnteon tavan oppiminen on ollut monella alalla välttämätöntä, toisilla aloilla uutta ja innostavaa. Esimerkiksi PWC CFO Pulse –tutkimuksen mukaan 49 prosenttia talouspääliköistä harkitsee kaikkien soveltuvien töiden ja työntekijöiden siirtämistä kokonaan etätyöhön.
Kaikkien työnkuva ei kuitenkaan mahdollista kokoaikaista etätyötä tai etätyötä ollenkaan, mutta silti 73 prosenttia yrityksistä aikoo järjestää toimitilojansa jollain tapaa uudelleen (PWC CFO Pulse 2020).
imago images/MiS/ All Over Press
Mitä on hybridityö?
Millä tavoin pandemian uskotaan muuttavan työtapojamme? Työskentely tulee luultavasti muuttumaan joustavammaksi ja hybdidityö ajankohtaiseksi. Hybridityö tarkoittaa työntekoa, joka toteutetaan sekä etänä että fyysisesti työpaikalla.
Hybridityö vaikuttaa positiivisesti työntekijöihin, sillä sen avulla voidaan hyötyä etätyön sekä fyysisesti työpaikalla työntehdyn työn positiivisista puolista. Työntekijät säästävät aikaa työpaikalle siirtymisen sijaan sekä joustavuus työn ja vapaa-ajan välillä korostuu.
Hybridityö ei ole kaikille uusi asia. Vilja Kolehmainen Jabran kanavamyynnistä kertoo, että hänellä on jo monen vuoden kokemus etätyöstä ja etätyöhön siirtymisestä.
Jabralla nähtiin hybridityön yleistymisen hyödyt digitalisaation ollessa käynnissä viimeisen vuosikymmenen aikana. Hybridityö yleistyi jo ennen pandemiaa, ja nyt se on yleistynyt lisää. Kolehmainen kokee, että nyt pandemian aikaan tehtiin muutamasa kuukaudessa kahden vuoden digiloikka.
Videoyhteys vai kahvihuone?
Kolehmainen uskoo, että halu ja tarve tulla takaisin toimistolle voi olla suuri heti pandemian jälkeen. Monet kaipaavat kahvittelutuokioita ja muuta sosialisoitumista.
Pelkät videoyhteydet kun eivät usein korvaa kasvokkain käytävää keskustelua. Etätyön kauhukuva on loputtomat virtuaalipalaverit, jotka väsyttävät työntekijät kotonaan.
Kolehmainen kokee, että palaveriväsymystä voi vähentää laadukkailla etätyövälineillä. Ne parantavat hänen mukaansa yhteistyötä. Videon käyttö vähentää palaveriväsymystä, kun kuva tekee kommunikaatiosta mahdollisimman luontaista. Kolehmainen on havainnut, että videonkäyttö nopeuttaa palavereita ja tekee työstä tuottavampaa.
Hän kuitenkin huomattaa, että työn tuottavuusindeksin nousu on huomattu etätyössä.
Jokainen työntekijä on yksilö
Tuottavuuden kasvaessa etätyön aikana yritysjohtajat luottavat aiempaa enemmän työntekijöihin ja etätyöhön. Kolehmainen kuitenkin tarkentaa, että yritykset kokevat etätyön eri tavalla, joten vaihtelua yritysten kesken on paljon.
Huonot välineet tai huono työergonomia vaikuttavat tuottavuuteen ja pidemmällä aikavälillä.
Kolehmainen kertoo, että voi olla mahdotonta sovittaa etätyötä jokaiselle ihmiselle, koska yksilöt sekä työ ovat niin erilaisia. Tämän takia etätyö tai hybridityö on joustavuudellaan erittäin tehokas.
Vastuu järjestelyistä on johdolla
Kolehmainen korostaa, että yritysten johto on ensiarvosessa asemassa mahdollistamaan jokaiselle oman ja parhaan tavan tehdä töitä. Johtajille on haastavaa huomioida ja havannoida alaisiaan etänä. Se vaatii herkkää aistintaa ja asioiden eri tavalla hoitamista kuin ennen.
Kolehmainen kokee, että kunhan johto osaa valmistella ja luoda käytännöt yrityksiin ja tiimiin sopiviksi hybridityö on erinomainen tapa tehdä töitä.
Kolehmainen ei usko, että työmatkustaminen tulee palaamaan ennalleen samassa mittakaavassa. Hyvä puoli nopeassa digiloikassa on se, että etätyö ja -tapahtumat mahdollistavat pienemmillekkin yrityksille kansainvälisen osallistumisen laajemmalle markkinalle.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.
