Oma terveysasema yhä kullan kallis

MTV Uutisten piiriylilääkäreille tekemän kyselyn perusteella valinnanvapautta on käytetty varsin vähän joka puolella Suomea. Kyselyyn vastaisivat kaikki viisi piiriylilääkäriä.

– Terveysasemien vaihdossa on ollut liikehdintää jonkin verran. Käytännössä on menty kohti lähintä terveysasemaa, jos aiemmin on osoitettu jokin etäämmällä oleva terveysasema. Liikehdintää kohti yksityistä terveyspalveluntuottajaa ei ole ollut, kertoo piiriylilääkäri Annu Tertsunen Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta.

Samoilla linjoilla on piiriylilääkäri Sami Heistaro HYKS-erityisvastuualueen osalta.

– Valinnanvapauden hyödyntäminen on edennyt käytännössä melko verkkaan niin perusterveydenhuollossa kuin myös erikoissairaanhoidon puolella. Perusterveydenhuollossa on jossain määrin viestejä kuntakohtaisesta vaihtelusta, mutta yleensä siirtymät ovat olleet enintään muutamien prosenttien luokkaa, Heistaro toteaa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueellakaan hoitopaikan valinta ei ole aiempaa tilannetta juuri muuttanut, vaan ihmiset valitsevat hoitopaikkansa vanhojen tottumusten mukaan. Esimerkiksi Vaasan sairaanhoitopiiri kuului aiemmin Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, mutta pari vuotta sitten se liitettiin TYKS-erityisvastuualueeseen.

– Vaikka TYKS olisi ensisijainen yliopistosairaala, käytännössä edelleen melko suuri joukko päätyy hoitoon Tampereelle. Junarata kulkee Tampereen kautta, eivätkä potilaat näe lisäarvoa jatkaa matkaansa Turkuun, jos Tampereeltakin hoidon saa, miettii piiriylilääkäri Jari Forsström TYKS-erityisvastuualueelta.

Välimatka suurin syy

Lyhyempi välimatka onkin piiriylilääkäreiden mukaan suurin syy hoitopaikan vaihtoon. Osassa maata välimatkat ovat kuitenkin niin pitkiä, että käytännössä valinnanvaraa ei ole.

– Erikoissairaanhoidossa potilaiden liikehdintä on ollut melko vähäistä ja osin taustalla on todennäköisesti välimatkakysymys. Sairaaloiden välit OYS-ervassa ovat useita satoja kilometrejä, joten kovin herkästi ei lähdetä muualle, vaan tyydytään oman alueen sairaalaan. Arvio tulijoista on ollut korkeintaan muutamia kymmeniä eli volyymina ei kovin merkittävä, Annu Tertsunen miettii.

Pienenä poikkeuksena potilaiden liikehdintään Tertsunen nostaa Kuusamon kaupungin, joka myöntää osaan erikoissairaanhoidon toimenpiteistä palveluseteleitä. Osa kuusamolaisista potilaista onkin hakeutunut oman erityisvastuualueen ulkopuolelle lyhyempien jonojen perässä.

– Tässä on ollut mukana myös yksityisiä sairaaloita palveluntuottajina ja potilas maksaa itse palvelusetelin yli menevän osan kustannuksista. Hoitojonon pituus on ollut valintaan isosti vaikuttava asia, ei se, että potilaat olisivat olleet tyytymättömiä oman alueen sairaaloiden laatuun, Tertsunen kertoo.

Hoitopaikkaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana.

HYKS-erityisvastuualueeseen kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit.

TYKS-ervan sairaanhoitopiirit ovat Varsinais-Suomi, Satakunta ja Vaasa. 

TAYSin vastuualaueella ovat sairaanhoitopiireistä Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme.

KYS-ervaan kuuluvat Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit. 

OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ovat Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi sekä Länsi-Pohja.