Mainos

Odotettu vauva-arki olikin syvältä – Tunnetut bloggaajat rikkovat tabua ja äitimyyttiä

8:11

Huomenta Suomessa puhuttiin torstaiaamuna siitä, miltä tuntuu, kun äitiyden pilvilinnat ja todellisuus eivät kohtaakaan. Sini Ariell Bonds ja Irene Naakka kertovat avoimesti vaikeasta vauva-arjesta ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Miksei äiti muka saisi myöntää väsymistään?

Pin up -malli, tatuoija ja bloggaaja Sini Ariell Bonds sohaisi viime joulukuussa muurahaispesään, kun hän kirjoitti parin kuukauden ikäisen tytön äitinä julkisesti kirosanojen ryydittämänä, miten ”syvältä” arki vauvan kanssa on. Ariell kuvaili kotia vankilaksi, yöunia olemattomiksi ja hereilläoloaikaa jatkuvaksi kamppailuksi.

Kaikki eivät Ariellin sanoista pitäneet.

– En tiennyt, että se aihe oli noin tabu. Kirjoitin sen äärimmäisessä tunneangstissa enkä ajatellut, että siitä ei ”saisi” puhua, Ariell muisteli lähetyksessä.

Toisaalta Ariell sai myös satoja sähköposteja äideiltä, jotka kiittivät häntä avoimuudesta ja kertoivat miettineensä samoja asioita uskaltamatta sanoa mitään.

– Mietin, että miksei tästä saisi puhua? Sehän on ihan hirvittävä olotila, kun et nuku, vauva itkee ja on aivan kädetön fiilis, että mitä tässä pitää tehdä.

Ariell ei edelleenkään epäröi myöntää, että alkuaika pienen vauvan kanssa oli todella rankkaa. Se oli cocktail koliikkia, refluksia, huonoja yöunia ja jo ennestään heikentyneitä voimia koko raskauden ajan vaivanneen poikkeuksellisen pahoinvoinnin, hyperemeesin, takia.

”Äiti onkin ihan tavallinen ihminen”

Bloggaaja ja kirjailija Irene Naakka arvelee, että vauva-arjen haasteista vaikenemisen taustalla on jonkinlainen alkukantainen äitimyytti.

– Ajatellaan, että äiti on täydellinen ja häneen voi tukeutua ja hän kantaa kaiken maailman taakan harteillaan. Kun se (myytti) särkyy, niin se on aika pelottavaa, että äiti onkin ihan tavallinen ihminen vaikeuksineen ja murheineen, Naakka kuvaili lähetyksessä.

Naakka on itse kertonut avoimesti synnytyksen jälkeisestä masennuksestaan. Pahimmillaan hänen teki mieli häipyä ja antaa lapsi jonkun muun hoidettavaksi. Hän huomasi, että yllättävän monilla oli samanlaisia kokemuksia – niistä ei vaan puhuta.

Äidit saattavat myös tuntea syyllisyyttä siitä, että kaiken innostuksen ja odotuksen – ehkä myös omien raskaaksi tulemisen vaikeuksien tai lähipiirin lapsettomuuden – jälkeen vauva-arki ei olekaan yhtä onnea tai edes kivaa.

Ariellkin oli saanut aikaisemmin lapsettomuustuomion ja päätynyt sen jälkeen yhteen miehen kanssa, joka ei alun perinkään halunnut lapsia.

– Sitten yhtäkkiä tulin raskaaksi, ja minun piti olla iloinen siitä, ja sitten tietyllä tavalla oli kauhea paine, että mitä jos toinen ei pysy rinnalla, koska hänhän ei halunnut tätä kuviota. Kun vielä päädyin siihen järkyttävään väsymykseen, tuli sellainen tunne, että olen kiittämätön paska, Ariell kertoo.

Miten sekä Ariell että Naaka selvisivät alun vaikeuksista? Mistä he saivat apua? Onko Australiassa asuva Ariell huomannut eroja suomalaisten ja australialaisten äitien välillä? Millainen on aviomiehen rooli silloin, kun äiti väsyy? Katso koko video ylhäältä.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.