Toisen maailmansodan hävinneen natsi-Saksan eloon jääneiden korkeimpien johtajien oikeudenkäynnin alkamisesta Nürnbergissä on kulunut 75 vuotta.
Natsi-Saksa murhasi miljoonia juutalaisia, romaneja, seksuaalivähemmistöön kuuluvia, ja muita omia kansalaisiaan sekä yhteistyöhallitusten maiden tai valloittamiensa alueiden ihmisiä.
Korkea-arvoisin syytetty oli Hermann Göring, sotamarsalkka ja ilmavoimien komentaja. Hän teki itsemurhan ennen hirttotuomionsa toteenpanoa.
Oikeudenkäynnissä mukana ollut yhdysvaltalaislakimies muistuttaa oikeudenmukaisen oikeuden toteutumisesta.
– Me emme yrittäneet tuomita kaikkia saksalaisia. Me tuomitsimme he, jotka olivat tehteet rikoksia ihmiskuntaa vastaan, ja kammottavia barbaarisia tekoja, sanoo Benjamin Ferencz.
Romanialaissyntyinen yhdysvaltalainen Ferencz toimi todistusaineiston kerääjänä ja myöhemmin syyttäjänä.
– Tehtävänäni oli mennä keskitysleireihin kun niitä vapautettiin. Ruumiita oli kaikkialla lattioilla, ja ihmiset odottivat polttamistaan, kun krematoriot olivat liian täynnä.
Nürnberg edelläkävijä
Oikeudenkäyntiä on arvosteltu voittajien oikeudeksi, siis länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton, mutta natsijohtajat olivat syyllistyneet kammottaviin rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.
Nürnbergissä rikos ihmiskuntaa vastaan oli ensimmäistä kertaa syytenimikkeenä.
Oikeudenkäyntiä pidetään edelläkävijänä myöhemmille kansainvälisille rikostuomioistuimille.
– Eli on löydettävä keinot ratkoa riidat vain rauhanomaisesti, kuten YK:n peruskirja vaatii. Rauhanomaisin keino on viedä tapaus oikeudenmukaiseen oikeuteen ja antaa tuomarien päättää oikeasta ja väärästä.
Satavuotias Ferencz muistuttaa ihmisiksi olemisen tärkeydestä.
– Käyttäydytään ihmisiksi toisia ihmisiä kohtaan. Jos niin tekee, näkee rauhallisemman maailman kuin minä näin.