Yhä useammalla nuorella on sekä päihde- että mielenterveysongelma. Silti valtaosa nuorten hoitopaikoista antaa apua vain toiseen ongelmaan. Esimerkiksi masentunut ja päihderiippuvainen nuori keskeyttää hoidon herkästi, jos ei saa kokonaisvaltaista apua.
Osastonlääkäri Jaana Lepistön mukaan moni sekä päihde- että mielenterveysongelmista yhtä aikaa kärsivistä nuorista jää kokonaisvaltaisen hoidon ulkopuolelle siinä vaiheessa, jolloin ongelmien kehittymiseen voisi vielä vaikuttaa. Esimerkiksi Hyksin Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikalla Helsingissä hoidossa olevista nuorista moni on jo joutunut aiemmin sairaalahoitoon. Yleensä syynä huumepsykoosi.
Nuorilla on usein ristiriitaisia ajatuksia päihdekäytön lopettamisesta. Osa ei haluaisi lopettaa käyttöä.
Silti tulokset ovat poliklinikalla hyvät, kun apua ja tukea annetaan sekä päihdeongelman rauhoittamiseen että mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Ilman perheen ja lähiympäristön tukea näiden nuorten auttaminen on hyvin vaikeaa. Usein elämän rauhoittamiseen tarvitaan myös lastensuojelun tukea.
Nuorten elämä saadaan yleensä rauhoittumaan ensimmäisten kuukausien aikana avohoidossa. Vuosien aikana kehittyneiden ongelmien hoitaminen kestää usein vuodesta kahteen.
Päihteiden käytön nämä nuoret ovat usein aloittaneet 10-11-vuotiaina. Heidän taustansa on yleensä repaleinen, lähes kaikki ovat joutuneet kohtaamaan lapsuudessaan vakavia menetyksiä ja traumaattisia tilanteita.
(MTV3 - STT)