Harkinta lisääntyi asuntomarkkinoilla loppuvuonna. Se näkyi ennen kaikkea myyntiaikojen lievänä pidentymisenä.
Asuntolainamarkkinoilla meno oli sen sijaan kovaa loppuun saakka. Asuntoluottokanta kasvoi vielä yli 15 prosentin vuosivauhdilla aivan vuoden lopulle asti. Joulukuun tulo- ja veroratkaisut ovat osaltaan lisänneet asuntomarkkinoiden vakautta.
"Alkuvuosi näyttää kohtuullisen hyvältä," sanoo Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm. "Plus-tekijöitä on ainakin se, että nyt ihmisillä on tiedossa aika tarkkaan se, miltä tilinauha maaliskuussa näyttää. Tuloja tulee lisää - on ehkä varaa vähän enemmän.
Toinen plustekijä on se, että korkotaso on edelleen erittäin matala ja taas kerran näyttää siltä, että korkeammat korot ovat jossain kauempana tulevaisuudessa. Näillä näkymin Euroopan keskuspankki tuskin tekee mitään omalla ohjauskorolleen tämän vuoden alkupuolella. Se pysyy 2 %:ssa, ja sitä seuraten euribor-korot sahaavat jossain 2 ja 3 %:n välillä. Toisin sanoen lainaraha on edelleen halpaa, ja se on kauppaa ylläpitävä tekijä."
Onko nyt pelättävissä, että suomalaiset velkaantuvat asuntojen takia liikaa?
"Olemme edelleen aika lailla vähävelkaisia melkein mihin tahansa muuhun läntisen Euroopan maahan verrattuna. Asuntovelallisten määrä on viime vuosina kääntynyt loivaan nousuun. Suurin piirtein joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on lainaa ja lainojen kokojakauma on hyvin laaja.
Onkin harhaanjohtavaa yleistää siten, että kaikilla suomalaisilla kotitalouksilla olisi tyypillisesti yli 100 000 tai yli 150 000 euroa lainaa. Vain muutamalla prosentilla on todella suuri laina."
Suuremmat velat ovat kasautuneet entistä pienemmälle joukolle nuorempia kotitalouksia - 25-40-vuotiaille. Siellä on viime aikoina otettu sen verran suuria lainoja, että nämä ihmiset eivät lähiaikoina tule tekemään suuria asuntokauppoja. He maksavat sitä lainaa, minkä ovat ottaneet. Neljä viidesosaa puolestaan on maksanut lainansa pois ja he ovat siinä iässä, että tuskin enää lainaa ottavatkaan. Asuntomarkkinoilla aktiivisesti toimivien lainanhoitokykykin on pysynyt varsin vakaana, vaikka asunnot ovatkin selvästi kallistuneet. Tätä on tukenut nimenomaan se, että korkotaso on erittäin matala ja tulot ovat samaan aikaan nousseet.
"Tämä ei kerro ainakaan siitä, että oltaisiin ääritilanteessa tai kuplahinnoissa, joista ei ole muuta ulospääsyä kuin kymmenien prosenttien romahdus," Lindholm summaa.
(JKA 16.1.2005)