Nelivetoiset autot ovat haastavissa olosuhteissa selvästi etenemiskykyisempiä kuin kaksivetoiset. Voimakkaassa jarrutuksessa nelivedosta ei kuitenkaan ole apua, vaan turvallisuuden kannalta tärkeintä ovat nopeus ja talvirenkaat.
Vakuutusyhtiö Folksam kertoo mitanneensa nelivedon ja kaksipyörävedon eroa uudessa testissä. Testi tehtiin peilijäällä sisätilaradalla, jolla nelivetoista Volvo V60 -autoa verrattiin saman auton etuvetoiseen malliin erityyppisillä talvirenkailla: premium- ja budget-luokan nastarenkailla sekä premium-luokan nastattomilla renkailla.
Folksamin tiedotteen mukaan nelivetoiset autot ovat parempikulkuisia kuin kaksipyörävetoiset – jäällä neliveto voi kulkea jopa kolme kertaa paremmin valituista talvirenkaista riippuen.
Nelivedon paremmalla kulkevuudella voi vakuutusyhtiön mukaan olla kuitenkin myös haittansa. Folksamin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan nelivetoisten autojen onnettomuusriski on aivan yhtä suuri kuin kaksivetoisten, mutta nelivetoiset autot olivat useammin osallisina suuremmissa nopeuksissa tapahtuneissa onnettomuuksissa.
Yksi syy saattaa vakuutusyhtiön mukaan olla, että neliveto ei anna oikeaa kuvaa keliolosuhteista, minkä vuoksi kuljettajille syntyy väärä turvallisuuden tunne.
Tämä näkyy selvästi Folksamin uudessa testissä: nelivetoiset, budget-luokan nastarenkailla varustetut autot olivat jonkin verran parempikulkuisia kuin kaksipyörävetoiset, premium-luokan nastarenkailla varustetut autot, mutta ensin mainittujen jarrutusmatka oli 20 prosenttia pitempi.
Tämä selittyy sillä, että neli- tai kaksipyörävedolla ei periaatteessa ole mitään merkitystä jarrutuksessa – jarrutusmatkan ratkaisevat renkaat ja nopeus.
– Auton ja renkaiden valinta voi olla vaikeaa, ja asiakkaidemme vuoksi meille on tärkeää tiedottaa siitä, mitä kannattaa ajatella, jotta liikenteessä liikkuminen olisi turvallista. Nelivetoisen auton kuljettajan ei pidä aliarvioida keliolosuhteita, ja renkaiden valinnalla on suuri merkitys turvallisuuden kannalta myös nelivedolla, sanoo Folksamin liikenneturvallisuustutkija Matteo Rizzi.
Lähde: Folksam