Nato-selvitys herätti päättäjissä ristiriitaisia tunteita – Sipilä: En usko, että Venäjä painostaisi

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei usko, että Venäjän puolelta tulee painostusta Nato-selvityksen vuoksi. Iltapäivällä luovutetun selvityksen mukaan Venäjän reaktiot jäsenyyteen voisivat olla voimakkaita, jopa tylyjä.

Sipilän mukaan Nato-jäsenyydessä olisi kyse suuresta strategian muuttamisesta. Sipilä arvioi, että hallitusohjelman linjaus liittoutumattomuudesta on hyvä ja Suomelle toimiva. 

Sipilä kiittelee hallituksen tilaamaa Nato-selvitystä hyväksi analyysiksi.

– Tämä ei ole hallituksen kanta vaan riippumaton lausunto. Hyvää ja rehellistä pohdintaa. Oma ajatteluni sai vahvistusta tästä raportista, Sipilä toteaa.

Puolustusministeri Niinistö: Nato-ratkaisut koordinoitava Ruotsin kanssa

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mielestä pohdinta Suomen ja Ruotsin asemasta ja mahdollisista ratkaisuista on Nato-selvityksen tärkein anti.

Vaara ohi -kuulutus nauratti Nato-tilaisuudessa

Nato-ryhmän tiedotustilaisuus keskeytyi iltapäivällä yllättäen, kun ulkoministeriön mediatilojen kaiuttimista kuului vaara ohi -ilmoitus. Tilaisuus jatkui lähes heti, mutta tilanne sai aikaan ison naurunremakan. 

Ulkoministeriön viestintäjohtaja kertoi myöhemmin, että ilmoitus johtui rakennuksen konehuoneesta tulleesta vikailmoituksesta.  

Selvityksen kirjoittajien mukaan Ruotsin päätös liittyä yksin jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi.

Niinistö korostaa toisaalta, että päätösvalta on pidettävä omissa käsissä eikä sitä voi sitoa Ruotsin ratkaisuihin. 

Pääministeri Sipilän mukaan Ruotsin kanssa on sovittu siitä, että maat eivät yllätä toisiaan. 

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin mielestä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen turvallisuutta. 

Soini: Loistava pohja jatkokeskustelulle

Ulkoministeri Timo Soinin mukaan (ps) Nato-selvitys antaa loistavan pohjan jatkokeskustelulle.

Soini muistutti, että nelihenkinen selvitysryhmä on julkistanut oman arvionsa ja hallitus muodostaa nyt oman kantansa. Kaikki mahdollisuudet pitää Soinin mukaan ottaa huomioon ja mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä pitää ylläpitää. 

Soinin mukaan kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi luonteva ratkaisu, jos ”tilanne tulisi eteen”.

– EU-jäsenyyttä edelsi kansanäänestys, joten sillä olisi historiallista pohjaa. Mutta nyt ei olla hakemusta jättämässä, Soini toteaa. 

Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja yksi raporin tekijöistä Teija Tiilikainen arvioi, että Suomen perustuslaki ei edellytä kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, joten kysymys on poliittisesti harkittavissa.

Kaikkonen: Ei anna aihetta äkkikäännöksiin

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Antti Kaikkosen (kesk) mukaan raportti ei anna aihetta äkkikäännöksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Henkilökohtaisena kantanaan Kaikkonen sanoo, että hän pitää parhaana ratkaisuna sellaista, jossa sekä Ruotsi että Suomi pysyvät Nato-jäsenyyden ulkopuolella.   

Rinne: SDP:llä ei aihetta muuttaa Nato-linjaansa

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne katsoo, ettei tuore Nato-raportti anna aihetta muuttaa puolueen Nato-linjaa. SDP ei pidä jäsenyyden hakemista ajankohtaisena. 

Rinne korostaa, että Suomen on aina arvioitava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa omista lähtökohdistaan. 

– Se, että Ruotsi päättää hakea tai olla hakematta, sillä on toki vaikutusta Suomeen, mutta se ei ole ratkaiseva tai laukaiseva tekijä Suomen osalta. 

Keskeinen havainto raportissa on Rinteen mukaan se, että jäsenyyden hakeminen tarkoittaisi Suomessa merkittävää käännekohtaa. Siihen pitäisi varautua todella pitkäkestoisilla poliittisilla ja diplomaattisilla prosesseilla.

Vihreiden Niinistö: Nato-selvitys tukee Suomen nykylinjaa

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mielestä Nato-selvitys tukee Suomen nykylinjaa ja yhteistyön syventämistä Ruotsin ja EU:n kanssa. Natoon liittymistä selvitys ei Niinistön mielestä puolusta.

Hänestä selvitys tuo esiin sen, että Natoon liittyminen voisi lyhyellä aikavälillä ennemmin lisätä epävakautta kuin lisätä turvallisuutta. Hän jatkaa, että Venäjä tulisi varmasti reagoimaan mahdolliseen jäsenyyteen, mutta Suomen pitää tehdä päätöksensä itse.