81 % suomalaisista ovat tyytyväisiä asumiseensa selviää Asuntomessujen teettämästä Asukasbarometristä. Suomi onkin asumistyytyväisyydessä Euroopan kärkimaa yhdessä Tanskan kanssa. Silti meillä on vielä parannettavaa rakentamisessa.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Asuntomessuilla keskusteltiin lauantaina 15.7. SuomiAreena Goes Asuntomessut -keskustelutilaisuudessa, mihin suuntaan asuminen on menossa ja ovatko tänä päivänä tehtävät ratkaisut sellaisia, jotka vaikuttavat positiivisesti suomalaisten asumistyytyväisyyteen. Keskustelussa olivat mukana muun muassa vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Heidän mukaansa suomalaisessa rakennussuunnittelussa ja -tekniikassa on tehty virheitä, jotka näkyvät nykyään pahoinvointina asumisessa, asukkaiden terveydessä sekä viihtymisessä.
Rapautuvat betonilähiöt suomalaisen rakentamisen kompastuskivi
Asumisen hyvinvointiin vaikuttavat Haaviston ja Vaattovaaran mukaan muun muassa asuinalueen sijainti, oma elämäntilanne, laina-aikojen pituudet ja asunnon omistamisen tavat. Pahoinvointia sen sijaan luovat esimerkiksi rakentamisen tekninen laatu ja siinä tehdyt huonot ratkaisut. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut betonilähiöt alkavat rapeutua ja rakenteet peittyä homeen alle. Suoran sähkölämmityksen varassa olevat asunnot ovat täysin luonnon armoilla ja saattavat talvimyrskyn myötä jäädä ilman lämmitystä puiden kaatuessa sähkölinjojen päälle.
Asumisen pahoinvointia synnyttää myös osallistamisen puute. Mitä enemmän alueen asukkaat saavat suunnitella alueen käyttöä, sitä tyytyväisempiä he ovat.
