Nälkä ajaa kyykäärmeet puutarhoihin

Ravinnon puute ajaa kyykäärmeitä alueille, joissa niitä harvemmin tavataan. Ihmisiltä on tullut kesän aikana useita havaintoja kyykäärmeistä pihapiirissä ja useat ovatkin jo ehtineet päätellä, että kyitä olisi tänä kesänä poikkeuksellisen paljon. Näin ei kuitenkaan käärmeasiantuntija Urpo Koposen mukaan ole.

- Nämä käärmeet ovat ikään kuin hämänneet ihmistä, koska se helppo ruoka, eli myyrät puuttuvat nyt. Myyräkannat romahtivat viime kesänä ja käärmeet joutuvat etsimään korvaavaa ravintoa. Koska ne liikkuvat enemmän ruuanhaussa, myöskin ihmiset tekevät enemmän havaintoja.

Käärmeet hakeutuvat ihmisten puutarhoihin erityisesti sammakoiden perässä, kertoo Koponen.

- Ihmiset helteen takia kastelevat vihannesmaitaan ja kukkapenkkejään. Sammakot tulevat tämän kastelun myötä kosteuden perässä pihapiiriin ja sammakoiden hajupolkuja pitkin tulee myös sitten kyyt.

Marjastajien syytä olla varuillaan

Ihmisille kyyt ovat vaarallisimmillaan marjastus- ja sienestysaikana, koska kyynaaras synnyttää elo-syyskuussa. Koposen mukaan tällöin naaras saattaa olla hyvinkin ärhäkkä.

- Vaikka tömistelee kuinka paljon, tämä kantava naaras ei lähde pakoon. Se käy kerälle ja alkaa puhista. Jos esimerkiksi huonokuuloinen ja -näköinen vanhus ei kuule puhinaa, eikä näe käärmettä, hän saattaa hyvinkin saada iskun kynsille.

Törmätessään kyyhyn, ei sitä kuitenkaan pidä suinpäin lahdata. Koponen suosittelee sen siirtämistä pois pihapiiristä.

- Käärmeen voi siirtää haaroitetulla kepillä kannelliseen syvään 20 litran ämpäriin ja viedä kilometrin päähän löytöpaikasta. Sieltä käärme ei koskaan löydä takaisin, koska sen elinpiiri on hyvin pieni ja se liikkuu vain pienellä alueella.

Koponen muistuttaa, että kyyn kategorinen luokittelu pahaksi eläimeksi on väärin.

- Käärme on vain erilainen eläin, ei maailmassa ole hyviä eikä pahoja eläimiä. Kaikilla eläimillä on tärkeä tehtävä luonnon kiertokulussa. On kyseenalaista kasvatusta esimerkiksi lasten edessä lapioida kyy hengiltä.

Lue myös:

    Uusimmat