Nauratko itsellesi, toisille vai elämälle?Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
Julkaistu 20.02.2014 15:00
MTV Lifestyle
Ei ole yhdentekevää, millaisille vitseille naurat ja mistä lasket leikkiä.
Huumorintaju on arvostettu piirre, ja hauskoja ihmisiä pidetään sosiaalisina, hyvinvoivina ja älykkäinä. Australialainen psykologi Susan Nicholson on perehtynyt siihen, millainen huumori erilaisiin ihmisiin vetoaa.
Nicholsonin mukaan käytännön piloista ja kepposista nauttivat ovat useimmiten ulospäinsuuntautuneita. Kuiva huumori taas kertoo introvertista luonteesta. Itsensä pilkkaaminen voi kieliä huonosta itsetunnosta, mutta toisaalta se voi myös merkitä sitä, että henkilö on tarpeeksi itsevarma vitsaillakseen myös omista heikkouksistaan. Kaksoismerkityksillä kikkailu kertoo rakkaudesta sanoja kohtaan. Taitava vitsiniekka on usein luontainen viihdyttäjä, jolla on poikkeuksellisen hyvä muisti. Entä tunnetko jonkun, joka kuittaa kysymykset hauskalla lausahduksella? Hän saattaa käyttää huumoria suojautumiskeinona.
Jo Sigmund Freud totesi, että vitsien avulla käsitellään ahdistuksen aiheita ja ongelmia. Niinpä jos vaikkapa vanhempi henkilö laskee leikkiä muistiongelmista tai huonosta kuulosta, voi vitsin taustalla itse asiassa piillä aitoja huolenaiheita. Aina vitsailija ei edes tiedosta huolenaihettaan. Vitseistä on joka tapauksessa hyötyä, sillä huumori on oiva keino purkaa ahdistusta, Nicholson toteaa.
Lehtikuva Huumori paljastaa piirteitä persoonasta
Myös psykologi Rod Martin on tutkinut ihmisten huumorintajua. Hänen mukaansa hauskuuttajat eivät aina ole sosiaalisesti taitavia, vaan tietynlainen huumori voi vihjata myös persoonallisuushäiriöistä. Martinin mukaan huumori on kuin kaksiteräinen miekka, sillä kuten muutkin viestinnän muodot, käytämme kaikki sitä eri tavalla. Parhaimmillaan leikin lasku vahvistaa ihmissuhteita ja auttaa selviämään elämässä, mutta se voi olla myös kuluttavaa, syödä itseluottamusta ja aiheuttaa mielipahaa. Lue, miten Martin kuvaa erilaisia huumorinmuotoja viljeleviä persoonallisuuksia!
Ivaava pilailu
Aggressiivista huumoria ja sarkasmia käytetään usein toisten kritisoimiseen ja manipulointiin esimerkiksi kiusaamalla ja pilkkaamalla. Vaikkapa poliitikkoihin kohdistuva ivallinen leikinlasku voi olla harmitonta hauskanpitoa, ja tyrannimaisen pomon pilkkaaminen selän takana voi jopa auttaa työyhteisöä kestämään tilannetta. Hyökkäävällä huumorilla voi kuitenkin olla myös harmillisia vaikutuksia ihmissuhteisiin.
Toiselle naureskelu ja tämän nolaaminen on jossain määrin sosiaalisesti hyväksytty tapa suunnata aggressioita muita kohtaan. Saattamalla muita huonoon valoon pyritään myös kiillottamaan omaa ulkokuorta. Hyökkäävä huumorintaju ei merkitse tasapainottomuutta tai henkisiä ongelmia, mutta voi olla haitaksi ihmissuhteissa.
Tällä tavalla vitsailevat yrittävät usein välttää kiusaamissyytökset pistämällä pilkan leikinlaskun piikkiin: ”Vitsi, vitsi - se oli vain leikkiä.”
Toisia nöyryyttäville vitseille nauraminen kertoo, että nauraja saa itselleen hyvää oloa nähdessään muita kohdeltavan kaltoin, Nicholson kärjistää.
Toverillinen vitsailu
Huumori on hyvä keino luoda yhteishenkeä. Viihdyttävät jutut, vitsailu ja nokkela sanailu keventävät tunnelmaa. Tällaista iloiseen yhteiseloon tähtäävää huumoria suosivat ovat lämpöisiä, maanläheisiä, kilttejä ja hyviä purkamaan jännitteitä ikävissä tilanteissa. He osaavat myös nauraa omille heikkouksilleen. Esimerkiksi komedienne Ellen DeGeneres harrastaa tällaista hyväntahtoista huumoria, jolla hän saa yleisönsä samaistumaan itseensä.
Silti, myös tällaisella leikinlaskulla voi olla varjopuolensa. Yhteishenki voi tuntua vielä hauskemmalta kun tietää, että joku on jätetty leikin ulkopuolelle.
Itselleen irvailu
Jokainen varmaan muistaa luokan pellen tai sen lihavan kaverin, joka laski leikkiä itsensä kustannuksella? Itselleen nauramisen taito voi poikia kutsuja juhliin ja illanviettoihin, mutta jättää lopulta pahan mielen.
Ripaus itseironiaa on hauskaa, mutta liika pilkka ei tee hyvää kenellekään. Jatkuva naurun alaisena oleminen voi johtaa pitkällä aikavälillä masennukseen ja ahdistukseen, ja se voi saada myös toiset ihmiset tukalaan asemaan. Itselleen nauraminen voi nimittäin ruokkia myös kanssaihmisten taipumusta itsensä kritisoimiseen, psykologi Nicholas Kuiper selventää.
Traaginen esimerkki tästä on amerikkalaiskoomikko Chris Farley, joka kuoli yliannostukseen vain 33-vuotiaana. Farley pilkkasi usein itseään toisten iloksi, ja hänen veljensä kirjoitti koomikon kuoleman jälkeen tämän lopulta vaatineen veronsa.
Hyväksyvä huumori
Maailmalle nauramista ja hymyilevää hyväksyntää: tätä tarkoitamme ihaillessamme ihmistä, joka ei ota itseään niin vakavasti. Huumori on tapa katsella maailmaa huvittunein silmin. Hauskojen puolien näkeminen auttaa selviämään haastavista tilanteista, ja myös arkielämän pienistä kummallisuuksista voi ottaa ilon irti.
Tällainen maailmaa syleilevä huumori on luultavasti juuri sellaista, joka selittää huumorin terveyshyötyjä. Kun katselee maailma pilke silmäkulmassa, on vaikea pysyä pitkään vihaisena tai ahdistuneena. Maailmaan huumorilla suhtautuva ei tarvitse muita ihmisiä vitsaillakseen, vaan osaa huvittua myös yksin ollessaan.
Stand up-koomikko Ali Jahangiri löytää huumoria sekä Iranista ja Vantaasta. Ennakkoluuloista vitsaileva koomikko kertoo showssaan vähintään tuhat ja yksi sanaa. Katso Alin hauska haastattelu!
