Osana hallituksen mittavia sopeutustoimia sosiaaliturvaan on tällä vaalikaudella tulossa monia leikkauksia. Lisäksi Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee työelämäuudistuksia, joiden seurauksena työntekijän asema uhkaa heikentyä. Työntekijöiden mahdollisuuksien neuvotella esimerkiksi palkankorotuksista pelätään huononevan.
STT kokosi esimerkkejä muutoksista, joita palkansaajajärjestöt kritisoivat. Torstaina SAK ja sen jäsenliitot ilmoittivat aloittavansa ensi viikolla poliittiset työtaistelutoimet vastalauseena hallituksen toimia vastaan.
Leikkaukset työttömyysturvaan
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan vaiheittain. Työssäoloehtoa on tarkoitus muuttaa niin, että se määräytyisi tulojen perusteella. Työssäoloehdon pituutta on lisäksi tarkoitus pidentää nykyisestä noin kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen.
Työttömyysturvan omavastuupäivät ollaan palauttamassa viidestä seitsemään.
Osa-aikatyötä tekeviä koskee suunnitelma poistaa niin sanottu suojaosa. Nykyisin osa-aikatyötä tekevä työtön on voinut tienata 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään.
Muutosten soveltaminen on alkamassa porrastetusti. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tarkoitus porrastaa myöhemmin.
Lue myös: SAK ja sen jäsenliitot aloittavat poliittiset työtaistelutoimet "työväen hätähuutona"
Eeva Lehtimäen kommentti: Velkalaivasta runoileva hallitus vaikeni kaikesta ikävästä
Asumistuen heikennys
Asumistuen saamisen ehtoja muutetaan. Tukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta kiristetään ja tukiprosenttia on tarkoitus laskea nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin. Ansiotulovähennys eli suojaosa on tarkoitus poistaa. Suojaosa tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä työtuloja ei oteta huomioon asumistuen laskennassa 300 euroon asti.
Yleisen asumistuen perusomavastuu korotetaan 42 prosentista 50 prosenttiin.
Asumistuki on myös tarkoitus poistaa kokonaan omistusasunnon omistajilta.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden keväällä.
Lue myös: Purra haluaisi poistaa lapsilisät hyvätuloisilta – Veronmaksajat ja SAK: Näpit irti
Indeksitarkistuksien jäädytys
Kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset on tarkoitus jäädyttää. Tämä koskee esimerkiksi lastenhoidon tukia, asumistukea, peruspäivärahaa ja opintorahaa. Näiden etuuksien määrä on tarkoitus säilyä tämän vuoden tasossa eivätkä ne nouse yleisen hintakehityksen mukana.
Eläkkeen saajiin tämä ei vaikuta.
Toimeentulotukea tarvitsevien määrän vähentäminen
Tavoitteena on toimeentulotukea tarvitsevien määrän vähentäminen vähintään puoleen. Tällä hetkellä heitä on seitsemän prosenttia väestöstä.
Lisäksi aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautetaan.
Lakko-oikeuden rajoittaminen, irtisanomisen helpottaminen ja luottamusmiesten ohittaminen
Osana työelämäuudistuksia hallitus aikoo muun muassa rajoittaa tukilakkoja, joiden vaikutusten pitäisi hallituksen mielestä kohdistua vain työriidan osapuoliin. Työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.
Paikallista sopimista edistääkseen hallitus haluaa esimerkiksi poistaa työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Yritystasolla sopijana voi olla luottamusmiehen sijasta luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö.
Vientialojen korotukset halutaan palkkakatoksi, jolloin työriitojen sovittelussa ei voisi ylittää vientialojen määrittämää yleistä palkankorotusten linjaa.
7:45
Irtisanomisen helpottaminen ja sairausajan palkaton
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi.
Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään, ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.
Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Eduskunta ei ole vielä saanut hallituksen esityksiä muutoksista.