Miten ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden tauti eroaa toisistaan? Entä hoito? Professori Jaakko Tuomilehto kertoo.
Näin ykkös- ja kakkostyypin diabetekset eroavat toisistaan
Julkaistu 30.10.2011 17:00(Päivitetty 03.06.2013 10:06)
Miten ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden tauti eroaa toisistaan? Entä hoito? Professori Jaakko Tuomilehto kertoo.
– On vanhanaikaista puhua nuoruus- tai vanhuusiän diabeteksesta. Kakkostyypin diabetes on toki yleinen vanhemmilla henkilöillä, mutta myös nuoret sairastuvat siihen yhä enemmän, Jaakko Tuomilehto aloittaa.
Ykkös- ja kakkostyypin diabetesten "rajana" pidetään yleisesti 35 vuotta. Siitä eteenpäin kakkostyypin diabetes yleistyy, sitä sairastaa 85–90 prosenttia kaikista diabeetikoista. Nuoremmilla ikäryhmillä Suomessa todettu diabetes on yleensä ykköstyyppiä.
– Iän mukana riski sairastua diabetekseen kasvaa. Suurin osa diabeetikoista on 60–70-vuotiaita, Tuomilehto sanoo.
Perusongelma molemmissa tyypeissä on sama: kohonnut verensokeri. Se aiheutuu siitä, ettei haima enää pysty tuottamaan insuliinia, tai sen tuotanto on häiriintynyt.
– Väsymys, lisääntynyt virtsaamisen tarve ja jano kielivät diabeteksesta. Yleensä ykköstyypin diabetes alkaa aika nopeasti pahoilla oireilla ja korkealla verensokerilla. Kakkostyypin diabetes taas saattaa kehittyä kymmenenkin vuotta ilman mitään erityisiä oireita, Tuomilehto sanoo.
Ykköstyypin diabeetikoille päivittäiset insuliinipistokset ovat elinehto.
– Kakkostyyppiä sairastavat sen sijaan saattavat alkuun pärjätä muilla lääkkeillä, sillä useimmilla heistä insuliinintuotantoa vielä on, vaikkakin häiriintyneenä. Sairauden kehittyessä pidemmälle moni tästäkin joukosta kyllä tarvitsee tai hyötyy insuliinihoidoista.
Joskus diabetes saattaa hoidosta huolimatta laukaista vakavan sairauskohtauksen.
– Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito voi tehokkaasti toteutettuna viedä verensokerin liian alas, jolloin henkilöön iskee niin sanottu hypoglykemia. Joillain siihen on enemmän taipumusta kuin toisilla, mutta nykyään hoitoa voi onneksi säädellä erityyppisillä insuliinivalmisteilla, Tuomilehto sanoo.
Diabeetikko ymmärtää yleensä itse, mitä on tapahtumassa. Huono vointi voi kuitenkin edetä myös niin nopeasti, ettei hän ehdi tehdä asialle mitään.
– Silloin hänelle voi antaa sokeri- tai suklaapalan tai vaikka sokeripitoista juomaa, Tuomilehto neuvoo.
Hypoglykemian lisäksi erityisesti ykköstyypin diabetes voi päästää verensokerin liian korkealle, jos riittävä hoito, kuten insuliiniannos, on unohtunut. Silloin henkilö menee tajuttomaksi, ja hänet on saatava välittömästi sairaalahoitoon.
Juttu on uusinta syyskuulta 2012.
Studio55.fi/ Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva