Miten ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden tauti eroaa toisistaan? Entä hoito? Professori Jaakko Tuomilehto kertoo.
– On vanhanaikaista puhua nuoruus- tai vanhuusiän diabeteksesta. Kakkostyypin diabetes on toki yleinen vanhemmilla henkilöillä, mutta myös nuoret sairastuvat siihen yhä enemmän, Jaakko Tuomilehto aloittaa.
Ykkös- ja kakkostyypin diabetesten "rajana" pidetään yleisesti 35 vuotta. Siitä eteenpäin kakkostyypin diabetes yleistyy, sitä sairastaa 85–90 prosenttia kaikista diabeetikoista. Nuoremmilla ikäryhmillä Suomessa todettu diabetes on yleensä ykköstyyppiä.
– Iän mukana riski sairastua diabetekseen kasvaa. Suurin osa diabeetikoista on 60–70-vuotiaita, Tuomilehto sanoo.
Jatkuva pissahätä ja jano hälytysmerkkejä
Perusongelma molemmissa tyypeissä on sama: kohonnut verensokeri. Se aiheutuu siitä, ettei haima enää pysty tuottamaan insuliinia, tai sen tuotanto on häiriintynyt.
– Väsymys, lisääntynyt virtsaamisen tarve ja jano kielivät diabeteksesta. Yleensä ykköstyypin diabetes alkaa aika nopeasti pahoilla oireilla ja korkealla verensokerilla. Kakkostyypin diabetes taas saattaa kehittyä kymmenenkin vuotta ilman mitään erityisiä oireita, Tuomilehto sanoo.
Ykköstyypin diabeetikoille päivittäiset insuliinipistokset ovat elinehto.
