Avustusjärjestöt kaipaavat pikaista raha-apua suomalaisilta Itä-Afrikan nälänhädän vuoksi. Järjestöt arvioivat, että ruuan puutteesta ja kuivuudesta kärsii tällä hetkellä jopa 12 miljoonaa ihmistä. Suomessa hyväntekeväisyysrahoja valvotaan tarkasti.
– Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastossa on tiukat säännöt ja kulukatto, joilla valvotaan avustuksia. Katastrofirahastossa kulukatto on 15 prosenttia, jolloin 85 prosenttia päätyy kohteeseen. Joskus, kuten Aasian tsunamin katastrofikeräyksessä kuluprosentti jäi 2-3 prosenttiin, kertoo SPR:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Hannu-Pekka Laiho.
– Jokainen humanitäärinen apu on yksilöllinen ja toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti. Parhaimmillaan yhdestä eurosta 90-94 senttiä menee kohteeseen asti. Eli hyvin pienillä hallintokuluilla pystytään toimittamaan apua, riippuen tietenkin toimintaympäristöstä, kuvailee Kirkon ulkomaanavun humanitäärisen avun koordinaattori Kaisa-Leena Juvonen.
Viime vuonna Kirkon ulkomaanavussa yhdestä eurosta käytettiin avustustyöhön 84 senttiä, jäljelle jäävän 16 sentin kuluessa tukitoimintoihin, eli vaikuttamistoimintaan, varainhankintaan, viestintään ja koulutukseen sekä yleishallintoon.
Keräyksissä maksaa usein keräyksen järjestäminen ja mainostaminen.
– Vuotuisen Nälkäpäivä-keräyksen kulut ovat 15 prosentissa mainostamisen ja muiden kulujen takia. Katastrofikeräyksissä asialle saa usein julkisuutta ilman mainostamista, jolloin keräyskulut pienevät, Laiho toteaa.
Valvonta on tiukkaa
Suomen Punainen Risti lähettää keräyslahjoitukset usein rahana apua tarvitsevaan maahan. Kansainvälinen Punainen Risti valvoo avun perille pääsyä ja usein tuotteet ostetaan vasta paikanpäällä. Myös Kirkon ulkomaanavussa avun perille pääsy otetaan vakavasti.